Edellisen hallituksen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, 55, kirjoittaa Puheenvuorossa kuntavaalien myötä päättyvästä politiikan vääntämisestään. Se alkoi vuonna 2006. Eduskuntaan Lindström tuli 2011.
Hän sanoo Kouvolan kaupunginvaltuutettunakin kolme kautta toimimisen olleen joskus todella raskasta henkisesti.
– Sellainen politiikan tekemisen tapa jossa väärinymmärretään jokainen sana ja vieläpä tahallisesti, ei kiinnosta minua. Samojen asioiden toistaminen ja loputtomat jaarittelut ihan selvistäkin asioista karkottavat kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamiseen, Jari Lindström toteaa.
– Mutta suurin syy luopumiselleni on kyllästyminen. Jos sitä alkaa kysymään itseltään yhä useammin miksi h—-tissä minä käytän omaa aikaani istumalla tuntikausia kokouksissa, on syytä vetää johtopäätökset. Palo politiikan tekemiseen on sammunut.Hänen mukaansa joka ikinen valtuustokausi on ollut riitaista, ”jos ei omassa porukassa ole riidelty niin sitten muissa”.
– Politiikka on ihmisten välistä kanssakäymistä ja erilaisten intressien ja ajatusten yhteensovittamista. Mutta yhä useammin mukaan on tullut ”oman tien kulkijoita”, joille tämä kompromissien hakeminen ei olekaan tärkeää.
Lindström huomauttaa, että jos liityt mukaan puolueryhmään, on niillä kaikilla pelisäännöt.
– Vain yksin saat olla tasan sitä mieltä mitä haluat olla. Ja ei siinä mitään, siitä vaan.
– Politiikan karu arki koittaa jokaiselle joka päätöksiä pääsee tekemään. Se ei ole aina ”kivaa” eikä suosittua, mutta jonkun pitää uskaltaa tehdä päätökset. Jos et ole koskaan ollut kovissa paikoissa, et tiedä mistä kirjoitan. Jokaisen on tehtävä omat virheensä, mutta pahin virhe on olla tekemättä. Äänestäjiä ei pidä pelätä, koska et voi miellyttää kaikkia.
– Sinun on tehtävä valintoja. Kun lisäksi muistutan kaikille itsestäänselvästä asiasta, kuntien ja valtion jättimäisestä velasta, niin kenenkään ei pitäisi nähdä ruususen unta päätöksenteon autuudesta. Vuosikausiin.
Jari Lindströmin mukaan ”on helppoa olla omien periaatteidensa ja etukäteisasenteidensa puolella niin kauan kun sinulla ei ole mitään merkittävää vastuuta ja valtaa.V asta kun joudut todella vaikeiden valintojen ja päätösten eteen, opit jotain itsestäsi. Vasta sen jälkeen voit tietää miten juuri sinä toimisit noissa tilanteissa”.