Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut selkiyttää päätöksentekoa ja vahvistaa sote-palvelujen perustason toimintakykyä. Puitteet on luotu, mutta useimmilla alueilla ei ole vielä päätetty toiminnallisista muutoksista, huomauttaa sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Kari Välimäki Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessan.
Välimäki on Työterveylaitoksen johtokunnan puheenjohtaja ja vanhempi neuvonantaja Rud Petersen Public Affairs -konsulttiyhtiössä.
– Uudistus uhkaa jäädä pelkäksi hallinnolliseksi uudelleenjärjestelyksi. Hyvinvointialueiden valtuustot ja alueiden johto ovat avainasemassa sen suhteen, parantaako sote-uudistus kansalaisten palveluja. On vaarana, että hyvinvointialueiden johtamiskäytännöt painottuvat erikoissairaanhoidon käytänteiden mukaisesti eikä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen vahvistaminen toteudu, vaikka siitä saataisiin suurimmat terveystaloudelliset hyödyt, Välimäki pelkää.
Kari Välimäki toteaa kirjoituksessaan, että hyvinvointialueet aloittavat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alussa, mutta tärkeimmät päätökset tehdään jo tämän vuoden aikana. Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä jo 1.3.2022 ja joutuvat tekemään heti merkittävät hallintoa ja toimintatapoja koskevat muutokset.
– Vaikka hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, luodaan käytännön toimintatavat alueellisesti. Nyt on syytä kysyä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut todella muuttuvat vai muuttuvatko ne ollenkaan.