Ex-kansliapäällikkö säästösanaharkasta: Pääministerin toimistossa ei tämmöistä laskentaosaamista ole

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ihmettelee Ylen kolumnissa pääministerin ja valtiovarainministerin erilaisia näkemyksiä lisäsäästöjen tarpeesta.

Lähestymässä on hallituskauden puolivälitarkastelu. Siinä hallitus tutkii, ovatko hallitusohjelman perusoletukset ja perustavoitteet edelleen pitävät vai onko niihin syytä tehdä muutoksia. Tilastokeskus saa lukunsa valmiiksi maaliskuun puolivälissä. Kehysriihen normaaliaika olisi viikon päästä tästä.

– Jos ensi keväänä noudatettaisiin normaalia aikataulutusta, kehysriihi olisi siis maaliskuun loppupuolella. Mutta eipä ole. Riihi on vähin äänin siirretty kokonaisella kuukaudella eteenpäin, huhtikuun lopulle. Kovin läpinäkyvänä, lähes lapsellisena tekosyynä on vaivihkaa kerrottu, että valtiovarainministeriö ei saa kansantalouslaskelmiaan tätä ennen valmiiksi, Erkki Virtanen kirjoittaa.

Hänen mukaansa todellinen syy on tietysti se, että kuntavaalit pidetään huhtikuun 9. päivä, eikä hallitus halua tuoda niiden alla mitään ikäviä uutisia hallitusohjelman toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä ja siitä johtuvista mahdollisista toimenpiteistä, esimerkiksi lisämenoleikkauksista.

– Alkusoittoa tilanteeseen saatiin toissa viikonloppuna, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi tarvittavan päätöksiä 1–2 miljardin lisäsäästöistä, jos talouskehityksessä ei tapahdu äkillisiä ihmeitä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi heti, että ei tässä mitään lisäsäästöjä tarvita. Ja tähän keskustapuolueen talousaivo elinkeinoministeri Olli Rehn totesi, että kyllä lisäleikkauksiin tulee varautua, Erkki Virtanen kirjoittaa.

– Jo budjettipäällikkötaustanikin takia uskon, että valtiovarainministeriön laskelmat on oikein tehty. Tiedossani ei ole, että pääministerin toimistossa tämmöistä laskentaosaamista olisi, hän jatkaa.

Tämä laittaa entisen kansliapäällikön pohtimaan vaalien ja välttämättömien päätösten välistä suhdetta.

– Kuntavaaleista alkaa nimittäin kahden vuoden jakso, jolloin maassa järjestetään viidet vaalit, tai kuudet, jos presidentin vaali menee toiselle kierrokselle. Jos jokainen vaali halvaannuttaa hallituksen päätöksentekokyvyn kuukaudeksi-pariksi, ei hallitukselle jää tehollista työaikaa kovin kummoisesti. Taloustilanne ei sillä helpotu, että välttämättömiä päätöksiä siirrellään aina seuraavien vaalien yli, Erkki Virtanen kirjoittaa.

Mainos