Venäjän presidentti Vladimir Putin on saanut läpi jo yhden hartaan toiveensa: koko maailman huomion ja kahdenvälisen tapaamisen Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa.
Millaisia myönnytyksiä Putin olisi valmis tekemään Ukrainan sodan päättämiseksi, on kuitenkin täysin pimennossa.
– Jos Vladimir Putin ymmärtää, että hänen tähän saakka osoittamansa rähinöivä ja jyrkkä asenne voi kostautua, hän saattaa mukauttaa toimintaansa. Putin haluaa, että hänellä on hyvä suhde Donald Trumpiin ja Yhdysvaltoihin, mutta hän haluaa myös Ukrainan antautumista, toteaa Valkoisessa talossa työskennellyt Trumpin ex-avustaja Fiona Hill BBC:lle.
Toisen tai molemmat johtajat kulissien takana tuntevat lähteet kertovat, että presidentit tulevat tapaamiseen hyvin erilaisilla lähestymistavoilla.
Kun presidentit tapasivat ensimmäisen kerran G20-kokouksessa Saksassa vuonna 2017, Trump oli ollut presidenttinä kuukausia, kun taas Putinilla oli poliittista kokemusta vuosikymmeniä.
Lisää tapaamisia seurasi vuosina 2017-2019, joista suomalaiset parhaiten muistavat Helsingin huippukokouksen 2018. Presidentit ovat tutustumisensa jälkeisinä vuosina puhuneet toisistaan kohteliaaseen sävyyn, joskin Trump hiljan totesi olevansa ”pettynyt” Putiniin Ukrainan verenvuodatuksen takia.
Trumpin lausunnot tulevasta huipputapaamisesta ovat olleet ailahtelevia. Välillä hän on varoittanut ”vakavista seurauksista”, ellei Putin suostu lopettamaan sotaa. Toisaalta Trump on rauhoitellut odotuksia kutsumalla keskustelua ”tunnustelevaksi”. Lisäksi Trump on sanonut tietävänsä ensimmäisten muutamien minuuttien aikana, tuleeko tapaamisesta hyvä vai huono.
Diplomaattien mukaan Trumpille on tuttua Putinin kyky dominoida keskusteluita pitkillä ja vuolailla monologeilla, joissa vastapuolen on hankala saada suunvuoroa.
– Kaikissa tapaamisissa Putinin kanssa on kyse vallasta, sanoo BBC:lle Sir Laurie Bristow, joka on entinen Britannian Venäjän-suurlähettiläs vuosilta 2016-2020.
– Kuka hallitsee aikataulua, sisältöä, agendaa ja sävyä – pointti on, ettet oikein koskaan tiedä, mitä on luvassa.
Myös tulkeilla voi olla vaikeuksia pysyä perässä, minkä vuoksi Trumpin näkökulmasta on elintärkeää, että paikalla on oma tulkki.
Fiona Hillin mukaan Putin tekee ajoittain pilaa Trumpista.
– [Putin] käyttää venäjänkieltä tavalla, joka voi olla varsin sarkastista ja ironista. Se hukkuu käännöksissä, Hill totesi The Telegraph-lehdelle.
Presidenttien suhteet vaikuttivat jopa yliystävällisiltä Helsingissä vuonna 2018. Tuolloin Putin lahjoitti Trumpille jalkapallon, sillä Venäjä oli juuri isännöinyt miesten jalkapallon World Cupia.
Tällaiset eleet Putinilta ovat aina tarkasti laskelmoituja, sanoo Sir Tony Brenton, joka niin ikään on Britannian entinen Venäjällä palvellut suurlähettiläs.
– Jalkapallot, hymyt, vitsit ja sen tyylinen… Hän ei ole luontaisesti seurallinen ja tuttavallinen, mutta hän kyllä yrittää, jos katsoo sen tarpeelliseksi suhteen kannalta.
Trumpia konsultoinut ja sittemmin tämän kanssa välirikkoon ajautunut John Bolton kertoo, että häntä aikanaan ihmetytti presidenttien hyvin erilainen suhtautuminen yksityiskohtiin ja valmistautumiseen. Boltonin mukaan tässä näkyy Putinin tiedustelupalvelutausta.
Trump taas asennoituu yksityisiin tapaamisiin samoin kuin lehdistötilaisuuksiinsa, joissa hän saattaa heittää lonkalta jotain, joka yllättää jopa oman avustajakunnan.
– Hän ei koe tarvitsevansa valmistautumista. Uskon, että he [avustajat] nytkin valmistelevat taustamateriaalit, kuten me aina teimme, ja hän ei tule lukemaan niitä, Bolton toteaa.
Trumpin ajattelussa korostuu henkilökohtaisen suhteen tärkeys, jonka hän katsoo pätevän samalla myös maiden suhteisiin, ja Putin tietää tämän.
– Hän tulee käyttämään KGB-koulutustaan yrittääkseen manipuloida Trumpia. Hän on tehnyt sen ennen ja tulee tekemään sen taas, Bolton kuittaa.
Telegraph kertoi aiemmin tällä viikolla, että Trump saattaa tarjota jonkinlaista diiliä muun muassa Alaskan luonnonvaroista Putinille rauhansopimuksen edistämiseksi. Valkoinen talo ei ole kommentoinut asiaa.
Kreml kuvaili eilen, että Ukrainan ratkaisun lisäksi tapaamisen agendalla on ”taloudellinen yhteistyö sekä maailmanlaajuinen turvallisuus”.
Newsweek-lehti on kartoittanut Alaskan mahdollisia öljy- ja kaasuvarantoja, jotka voisivat kuulua ”kannustepakettiin”.
Lehti huomauttaa, että Alaskan Beringinsalmi erottaa Yhdysvallat Venäjästä vain muutamien kilometrien pituudelta. Sulavan arktisen merijään ja laajenevien laivareittien vuoksi alueella on strategista merkitystä, ja se saattaa olla myös portti merkittäviin, vielä löytämättömiin öljyvarantoihin, joita mahdollisesti amerikkalaiset ja venäläiset yritykset yhdessä voisivat tutkia ja hyödyntää.
Yhdysvaltojen ja Venäjän keskustelut arktisesta yhteistyöstä alkoivat Trumpin toisen kauden alussa.
Fridtjof Nansen -instituutin arktisen ja meripolitiikan tutkimusjohtaja Andreas Østhagen toteaa, että Alaska on huippukokouksen paikkana monimerkityksinen. Osa Trumpin hallinnon motivaatiosta tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa kumpuaa ajatuksesta, että Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyö voisi horjuttaa Moskovan ja Pekingin vahvistuvaa liittoutumaa arktisella alueella.
