Hyvinvointivaltiota haastaa kaksi iso kysymystä: työllisten määrä väestöstä uhkaa pienentyä ja eläke- ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti tulevaisuudessa.
Sen vuoksi eläkejärjestelmää pitää uudistaa ja ottaa eläkejärjestelmän tarkastelu osaksi muuta julkisen talouden tarkastelua, linjaavat konsultti Jussi Pyykkönen ja tutkija Topias Pyykkönen EVA analyysissa Uusi sukupolvisopimus.
– Sukupolvisopimuksen idea on pelastaa hyvinvointivaltio, konsultti Jussi Pyykkönen sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn webinaarissa.
Pyykköset ehdottavat, että työuria pidennetään eläkeikään nostamalla ja kasvattamalla eläkeläisten työllisyyttä.
– Me ehdotamme, että eläkeikä sidotaan taloudelliseen huoltosuhteeseen, joka tarkoittaa sitä, kuinka monta työllistä suhteessa ei-työlliseen on koko väestössä, Pyykkönen kertoi.
– Tällä hetkellä noin 43 prosenttia suomalaisista käy töissä.
Aiemmin suhdeluku on ollut tasapainoisempi. 1980-luvulla Suomessa oli kolme työllistä suhteessa yhteen eläkeläiseen. Vuonna 2000 Suomessa oli kaksi työllistä suhteessa yhteen eläkeläiseen. Tällä hetkellä Suomessa on 1,6 työllistä suhteessa yhteen eläkeläiseen ja 60 vuoden kuluttua vain yksi työllinen suhteessa yhteen eläkeläiseen.
– Jos yhden työllisen pitää pystyä elättämään sekä eläkeläiset että lapset ja nuoret ja jos hoivamenoissa on kasvua, niin olemme väkisin tilanteessa, jossa esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin, infrahankkeisiin, poliisien määrärahoihin, tutkimus- ja kehityspanoksiin on vähemmän määrärahaa jäljellä, Jussi Pyykkönen sanoi.
Pyykkösen mukaan nyt jo ollaan tilanteessa, jossa työssäkäyvät rahoittavat pääosin tänä päivänä maksettavat eläkkeet.
– Jos työeläkemaksuissa on nousupainetta, me emme varsinaisen verotuksen puolella pysty tekemään hyvinvointivaltion taloutta tasapainottavia toimia. Eläkemaksut ja ikäsidonnaiset menot syövät mahdollisuutta ylläpitää hyvinvointivaltion muita keskeisiä kokonaisuuksia.
Tulot ja menot viimeksi tasapainossa vuonna 2008
Pyykköset ehdottavat eläkeiän sitomista taloudelliseen huoltosuhteeseen.
– Jos työllisyys ei suunnitelmissa olevien tai jo toimeenpantujen työllisyystoimien kautta kasva kestävälle tasolle, sitten pidennetään eläkeikään niin, että kestävä taso julkiseen talouteen saavutetaan, Jussi Pyykkönen sanoi.
Hän totesi, että kestävän huoltosuhteen määrittely on viime kädessä poliittinen kysymys.
– Yksi luonteva lähtökohta olisi vuosi 2008, jolloin viimeksi oli tilanne, jolloin (Suomen) tulot ja menot olivat tasapainossa. Silloin (suomalaisista) oli töissä 45 prosenttia ja 55 prosenttia ei ollut, Pyykkönen sanoi.
Tämän tason saavuttaminen tarkoittaisi noin 130[nbsp]000 lisätyöllistä verrattuna nykytilaan. Tulorekisterin tietojen pohjalta on mahdollista rakentaa ennuste työllisten määrästä suhteessa huollettaviin seuraavalle neljälle vuodelle.
Pyykköset ehdottavat, että jos ennuste osoittaisi kestävän tason alittuvan, nousisi eläkeikä automaattisesti. Ennusteessa otettaisiin huomioon päätösperusteiset työllisyystoimet. Lisäksi pitäisi huomioida lisätyöllisten nettovaikutus julkiseen talouteen, eli verotuotot, säästyneet etuusmenot ja työllistämisen kulut.
Pyykkösen mukaan eläkeikää tarkasteltaisiin esimerkiksi hallituskausittain.
– Tavoite määriteltäisiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Pyykkönen ehdottaa.
Eläkeputki pois ja eläkeläiset keikkatöihin
Lisäksi Pyykköset ehdottavat, että eläkeputkisto poistetaan kokonaisuudessaan.
– Nythän hallitus on linjannut eläkeputken poistamisesta, tosin lakiesitystä ei vielä ole annettu, Jussi Pyykkönen sanoi.
Lisäksi on paljon erityislainsäädäntöä, jota olisi hänen mukaansa tarkasteltava kriittisesti.
Lisäksi Pyykköset ehdottavat eläkeläisten työllisyyden kasvattamista.
– Eläkeläisten työllisyys on kasvanut 2000-luvulla. He tekevät enemmän töitä, mutta julkisen talouden näkökulmasta työnteko on verrattaen pientä. Siinä on selkeästi kuitenkin potentiaalia, halukkaita ja työkykyisiä ihmisiä, joiden panos hyvinvointivaltion ylläpitämiseen olisi tervetullutta.
Eläkeläisten veronalennuksen sijaan Pyykköset ehdottavat, että työvoimapalveluita kohdistettaisiin eläkeläisten työllistämiseen. He ehdottavat työvoimapoolia, johon eläkeläiset voisivat ilmoittautua työntekijöiksi ja ottaa tarjottuja keikkoja vastaan.
– Eläkeläiset haluavat työskennellä autonomisina (itsenäisinä) toimijoina. Entinen johtaja voisi ilmoittautua työvoimapooliin, jonka kautta tarjota arvokasta kokemustaan erilaisiin kapeikkoihin, joita meillä työmarkkinoilla on, Jussi Pyykkönen sanoi ja viittasi kohtaanto-ongelmaan.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilta katoaa 100[nbsp]000 työllistä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– Jos ei työperäisen maahanmuuton osalta mitään yllättävää tapahdu, niin kyllä katse kääntyy sitten eläkeläisiin, Jussi Pyykkönen totesi.
Eläkemaksu nousemassa 30 prosenttiin
EVAn webinaarissa Pyykkösten ehdotusta kommentoimassa ollut työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen huomautti, että eläkeiän pidentäminen ei ole yksipuolinen päätös, vaan se on kahdenvälinen sopimus.
– Tässä täytyisi päästä sellaiseen sopimukseen, että sekä työnantaja että työntekijä kohtaavat toisensa ja tarpeen. Molemmille täytyy löytyä intressiä ja kannustinta jatkaa työuraa, Elina Pylkkänen sanoi.
Hän oli samaa mieltä siitä, että jos nopealla aikavälillä tarvitaan paljon työvoimaa, katseet kohdistuvat osaavaan, kokeneeseen, työkykyiseen ja yhä koulutetumpaan väestöön.
– Minä kyllä kannatan sitä, Pylkkänen sanoi viitaten eläkeläisten työllistämiseen.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoi, että Pyykkösten ehdotuksista on vaikea olla eri mieltä.
– Ongelmasta olen samaa mieltä. Väestön ikääntyminen on ilmiselvä haaste ja sitä kautta huoltosuhteen heikkeneminen ja sitä kautta julkisen talouden ongelma ja entisestään kiristyvä verotus. Eläkemaksu nousee pidemmällä aikavälillä kolmeenkymppiin, Kotamäki sanoi.
Palkasta perittävä työeläkemaksu on tänä vuonna keskimäärin 24,4 prosenttia.