– Nuorilla ei voi maksattaa sekä 1990-luvun laman, finanssikriisin että koronakriisin laskua, vaan kaikkien on osallistuttava maksamiseen, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Tuomitut maksamaan.
Kurronen listaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hänen mukaansa uudistukset on tehtävä nuorten mahdollisuuksia tukemalla.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen ja opiskelupaikkojen lisääminen ovat tärkeimmät toimet nuorten mahdollisuuksien tukemiseksi, sanoo Kurronen.
Nyt noin 15 prosenttia suomalaisista nuorista jää peruskoulun varaan. Suomalaisten 25–34-vuotiaiden koulutustaso ei ole Kurrosen mukaan 2000-luvulla juuri noussut toisin kuin muualla Euroopassa.
– Suomalaisten koulutustaso on jälleen käännettävä nousuun. Osaamistason nostaminen lisää työn tuottavuutta. Talouskasvu voi syntyä vain kahdesta lähteestä: tehdyn työn määrän lisäyksestä tai työn tuottavuuden kasvusta, Kurronen sanoo.
Työllisyysasteen nostamiseksi ekonomisti poistaisi työttömyyseläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivät, lyhentäisi kotihoidontuen kestoa ja luopuisi ainakin osittain jo sovituista palkankorotuksista.
– Työn korkea verotus vähentää työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Siksi työn verotusta ei voi nostaa, hän toteaa.
– Kun palkat eivät jousta alaspäin suhdannetilanteen heikentyessä, siitä seuraa työttömyyden kasvu. Työttömyyden kasvaessa nuoret ovat ensimmäisiä kärsijöitä, Kurronen sanoo.
Eläkemaksujen nousu lisää suoraan työllistämisen kustannuksia. Sitä hillitään parhaiten tilapäisellä työeläkkeiden indeksijäädytyksellä sekä nykyaikaistamalla leskeneläkkeet.
– Nuorille sukupolville on luotava mahdollisuudet kasvattaa hyvinvointiaan. Se tarkoittaa parempia mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja yrittää. Säilyttämällä vanhat rakenteet Suomi ei nouse viime vuosikymmenten velkataakan alta, Kurronen ennustaa.