Missä pitäisi sopia palkankorotuksista, kannustinpalkkioista ja työaikajärjestelyistä? Tästä kiistelevät parhaillaan metsäyhtiö UPM ja Paperiliitto. Riita on syvä eikä ratkaisua ole vielä näkyvissä. Kiistan keskiössä on kysymys siitä, kuka saa sopia ja mistä, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas Iltalehden kolumnissaan.
Hän toteaa, että suomalaiseen neuvottelukutyymiin kuuluvat mittavat tukilakot. Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on tukilakossa. Ahtaajat eivät satamissa käsittele UPM:n paperi- ja sellutuotteita.
– Lakko maksaa UPM:lle 2-3 miljoonaa päivässä. Sen kärsivät UPM:n osakkeenomistajat, asiakkaat ja työntekijät sekä kasvava joukko alihankkijoita, joista esimerkiksi metsäkoneyrittäjät ovat pahassa raossa. Loppujen lopuksi lakkojen kustannukset tulevat kuitenkin meidän kaikkien maksettavaksi.
Kullas toteaa, että työehtosopimukset – esimerkiksi paperin työntekijöiden työsuhteita määrittelevä vihreä kirja – ovat paksuja paperinivaskoja, joissa määritellään yksityiskohtaisesti työsuhteen ehdot.
– Näistä ehdoista on sovittu siellä, missä käytännön työntekijöitä ei näy. Lopputuloksena työsuhteiden sopimisesta tulee jäykkä prosessi, jossa on vaikea ottaa liiketoiminnan paikallisia olosuhteita huomioon, hän kirjoittaa.
Kullaksen mukaan kyse on paljon muustakin kuin pelkistä palkankorotuksista. Usein yrityksille olisi tärkeämpää päästä sopimaan nimenomaan työn tekemisen ehdoista, esimerkiksi kysyntätilanteen mukaan joustavista työaikajärjestelyistä tai tuottavuutta parantavista palkkausjärjestelmistä.
– Työnantajien sanelupolitiikkaa, sanovat työntekijöiden edustajat. Saneluksi se meneekin, viimeistään siinä vaiheessa, kun ainoat joustamisen tavat ovat lomautukset ja irtisanomiset.
EVA-johtajan mielestä UPM:n ja Paperiliiton riita on siksi koko Suomen kannalta tärkeä.
– Millä ehdoilla täällä voi teollisuus toimia?
Hänen mukaansa lakkoilun kohteeksi joutuvilla yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paikata säästötoimilla lakon takia menetetyt tulot.
– Jokainen lakko, jokainen tukilakko vaikuttaa myös yhtiön – oli se sitten UPM tai vaikka kahden ay-liiton välisen riidan kohteeksi joutunut Finnair – investointisuunnitelmiin. Ilman investointeja ja tuottavuuden kasvua Suomella on vaikea selvitä koronan aiheuttamasta velkavuoresta. Siksi pitäisi löytää keinoja ja rohkeutta viedä sopimista sinne, missä työt tehdään.