– Ensi vuosi on ikään kuin face lift (kasvojenkohotus) tästä vuodesta. Jonkin verran parempaan suuntaan kuitenkin mennään, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen tuumaa.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju on samaa mieltä: pientä kasvua ilman suurta dramatiikkaa.
Euroopassa velkakriisi jatkuu, vaikka hänen mukaansa pahin on jo ohi.
– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kriisin vaara olisi kokonaan ohitettu.
Heiskasen mukaan pahin on ohi vasta sitten, kun ongelmamaiden taloudet alkavat kasvaa ja työttömyysluvut pienetä.
– Jos pankkien tressitestit saadaan hoidettua kunnialla, niin ensi vuonna tähän aikaan voidaan ehkä sanoa, että pahin on ohi ja tilanne euroalueella alkanut vakaantua.
Kreikka tarvitsee uuden tukipaketin
Irlannin tavoin myös Portugalin ja Kreikan pitäisi ensi vuonna jättää euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukirahoitus ja palata lainamarkkinoille.
– Portugali tuskin siihen pystyy, ja Kreikka vielä vähemmän. Maan velanhoitoa joudutaan varmaankin järjestelemään eurovaalien jälkeen.
Kangasharjun mukaan Kreikka pärjää ilman uutta tukipakettia juuri ja juuri eurovaaleihin saakka.
– Maan julkinen talous on tasapainossa ilman velanhoitokuluja eli korkoja ja lyhennyksiä, mutta niiden hoitamiseen tarvitaan ensi ja sitä seuraavanakin vuonna muutama miljardi euroa lisää rahaa – ja sitä Kreikka ei lainamarkkinoilta saa.
Heiskasen mukaan valuutta-alueen tämä vuosikymmen kuluu perusasioiden kuntoon laittamisessa.
– Kukaan ei odota, että euroalueella saataisiin kasvupyrähdystä aikaan – muuten kuin ehkä suhdanneluontoisesti – viiden seuraavan vuoden aikana. Alueen toiseksi ja kolmanneksi suurimmissa talouksissa eli Ranskassa ja Italiassa talouden kuntokuurit ovat vasta alkumetreillä.
Kangasharjunkaan mielestä euroalueen taloudelta ei sovi odottaa kuin korkeintaan pientä piristymistä.
– Sama taapertaminen jatkuu ensi vuonnakin.
Euroopan keskuspankilla (EKP) olisi konstit kiihdyttää talouskasvua ja heikentää talouden kuntoon nähden liian kalliiksi käynyttä euroa. Heiskanen ja Kangasharju uskovatkin, että EKP käyttää ensi vuonna työkalupakkiaan.
EKP:n pitäisi toimia päinvastoin kuin FED
Kangasharjun mukaan EKP:n pitäisi nyt toimia päinvastoin kuin Yhdysvaltain keskuspankin (FED), joka ryhtyy supistamaan massiivista elvytysohjelmaansa heti ensi vuoden alusta alkaen.
– Kun FED leikkaa valtiolainojen osto-ohjelmaansa, korot Yhdysvalloissa nousevat. EKP:n tarjoama lisälikviditeetti taas laskisi sekä lyhyitä että pitkiä korkoja. Siten korkoeron kasvaminen vahvistaisi dollaria ja heikentäisi euroa.
EKP:n liikepankeille jakaman halvan rahan ongelma on ollut siinä, ettei se ole välittynyt yrityksille varsinkaan velkamaissa.
– Yksi keino panna raha kiertoon olisi, että liikepankkien pk-sektorille myöntämiä luottoja voitaisiin käyttää keskuspankkirahoituksen vakuutena. Tai pankki saisi EKP:ltä nollakorolla lainaa pk-yrityksille antamiaan luottoja vastaan, Kangasharju sanoo.
Myös Heiskanen kannattaa rahan suuntaamista pk-sektorille, mutta pankkien tiukentuneet vakavaraisuussäännöt rajoittavat lainanantoa etenkin velkaantuneissa euromaissa. Hänen mukaansa negatiivinen talletuskorko olisi paikallaan, jos euro pyrkii vahvistumaan nopeasti.
– Tanskassa tällä konstilla saatiin kruunun vahvistumispaineet purettua.
Hänen mukaansa olisi luonteva siirto EKP:ltä pitää ohjauskoron lasku nollaan plakkarissa tarpeen varalle. Mihinkään tuhannen miljardin euron uuteen halvan lainarahan jakoon pankeille Heiskanen ei usko, vaan LOTR-rahoitus (Long Term Refinancing) jää tällä kertaa huomattavasti pienemmäksi.