Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseutu menetti väestöä muualle Suomeen vuonna 2020. Kokonaisnettomuutto oli 6 752 eli alle puolet edellisvuoden tasosta.
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu painui tappiolle, ja Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri.
Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona yli 1 200 henkilöä. Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.
Kokoomuksen pormestariehdokas Juhana Vartiainen kertoo pitävänsä todennäköisenä, että Helsingin ja pääkaupunkiseudun imu jatkuu taas pandemian jälkeen.
– Mutta tätä on syytä seurata. Helsingin hyvä ja kestävä kasvu niin väestön kuin talouden suhteen on tärkeää koko valtakunnalle, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että asuntomarkkinoita koskevien tilastojen perusteella Helsingin vetovoima vaikuttaa itse asiassa kasvaneen koronavuoden aikana.
– Eurot eivät valehtele. Lisää kaupunkimaisia asuntoja kaivataan entistä enemmän pääkaupunkiin, Brotherus kirjoittaa Twitterissä.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat olleet laskussa lähes kaikissa maakunnissa. Nousua on kertynyt lähinnä Helsingissä, Turussa, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa.
Helsingissä tehtiin maaliskuussa enemmän asuntokauppoja kuin kertaakaan tilastohistoriassa. Myyntiajat lyhenivät, mikä viittaa hintanousun jatkumiseen.
Brotherus arvioi, että uudistuotannon hidastuminen on osaltaan nostanut hintoja Helsingissä. Taustalla on myös yleinen taloudellinen elpyminen koronan jälkeen.
Tilastot: Helsingin imu KASVANUT koronavuoden aikana. Eurot ei valehtele. Lisää kaupunkimaisia asuntoja kaivataan entistä enemmän pääkaupunkiin. https://t.co/pXUBYepOMz
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) May 12, 2021