Europarlamentaarikot kannattavat ns. kärkiehdokasmenettelyä, jossa eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja. Menettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin komission puheenjohtajaksi valittiin Jean-Claude Juncker.
Parlamentti toteaa päätöslauselmassaan, että kärkiehdokasmenettelyä ei voi kumota ja varoittavat, että parlamentti on valmis torjumaan ehdokkaan komission puheenjohtajaksi, mikäli tätä ei ole nimetty kärkiehdokasmenettelyllä.
Meppien mukaan vuonna 2014 komission puheenjohtajan valinnan ja EU-vaalien tuloksen yhdistäminen onnistui hyvin ja he haluavat vakiinnuttaa käytännön vuoden 2019 vaaleissa.
– EU:n pitää olla demokraattisempi ja läpinäkyvämpi tai se lakkaa olemasta. Se, että kansalaiset tietävät ehdokkaat komission puheenjohtajaksi ennen vaaleja, on tärkeä askel eteenpäin, parlamentin esittelijä, keskustaoikeistolaisen EPP:n meppi Esteban González Pons sanoi.
Europarlamentaarikot hyväksyivät myös muutokset Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehtyyn puitesopimukseen.
Muutosten mukaan komissaarit voivat asettua ehdolle europarlamenttivaaleihin ja eurooppalaiset poliittiset puolueet voivat nimetä heidät kärkiehdokkaiksi komission puheenjohtajaksi. Komissaarien ei tarvitse enää ottaa palkatonta vapaata tähän tarkoitukseen.
Niin ikään komission puheenjohtajan pitää selvittää mepeille, miten on varmistettu, että vaalikampanjaa käyvät komissaarit noudattavat EU-vaalien sääntöjä riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.
Kolmanneksi komissaarit eivät saa käyttää komission henkilöstöä tai materiaaleja mihinkään vaalikampanjaan liittyvään toimintaan.
Lissabonin sopimus vaatii Eurooppa-neuvostoa nimeämään määräenemmistöllä ehdokkaan komission puheenjohtajaksi ottaen huomioon europarlamenttivaalien tulokset. Euroopan parlamentin pitää hyväksyä ehdokas.
Kärkiehdokasmenettelyä ei mainita EU:n sopimuksissa. Menettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Silloin Eurooppa-neuvosto, EU-parlamentti ja eurooppalaiset poliittiset puolueet sopivat siitä, miten tulkita Lissabonin sopimusta. Viisi eurooppalaista poliittista puoluetta nimesi kärkiehdokkaan ennen vuoden 2014 vaaleja.