Suomalaisten määrä Euroopan unionin toimielinten virkahenkilöstössä on vaarassa romahtaa, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.
Virkahenkilöt eläköityvät lähivuosina. Suomalaiset pärjäävät selvityksen mukaan myös heikosti EU:n virkakilpailuissa. Lähivuosina suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, kun kilpailujen kautta virkoihin saadaan ainoastaan 3,5 henkilöä vuosittain. EU-virkakilpailussa pärjääjiä tarvittaisiin lähivuosina jopa seitsenkertainen määrä, jotta suomalaisedustus säilyisi nykyisellään.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) on huolissaan tilanteesta.
– Se, miten iso osuus oman maan kansalaista työskentelee EU-instituutioissa vaikuttaa siihen, miten kansalaiset kokevat EU:n ja EU:n oikeutuksen. Koetaanko, että oma ääni kuuluu EU:ssa vai ei?, ministeri kirjoittaa valtioneuvoston sivuilla julkaistussa kolumnissaan.
– Kyse on unionin uskottavuudesta kansalaisten silmissä, mutta myös unionin politiikkatoimien laadusta. Eri maiden erityispiirteiden tuntemus parantaa erityisesti komission aloitteita, hän toteaa.
Ministerin mukaan EU on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteys.
– EU-politiikassamme painotamme kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden edistämistä sekä kestävää kasvupolitiikkaa, joka rakentuu jäsenvaltioiden julkisen talouden ja velkakestävyyden parantamiselle. Haluamme myös vahvistaa EU:n globaalia roolia ja EU:n toimintakykyä. EU ei ole puolustuspoliittinen ratkaisumme, mutta sillä on selvä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, Adlercreutz toteaa.
– EU:ssa on jatkettava johdonmukaisesti ilmastonmuutoksen vastaisia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tukevia politiikkatoimia. Edistämme puhtaan energian investointeja ja hyödynnämme luonnonvaroja kestävästi. Unionin toimivuuden ja uskottavuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä korruption torjuntaa EU:ssa. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjänä EU:n rooli on globaalissa mittakaavassa keskeinen, hän listaa.
Kaikki tämä edellyttää ministerin mukaan hyviä yhteyksiä Helsingin ja Brysselin välillä.
– Ja mitä paremmin komission käytävillä kulkevat ihmiset tuntevan meidän näkemyksiämme ja erityispiirteitämme, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää näitä asioita EU:n tasolla. EU-rekrytointien edistäminen onkin syytä nähdä osana EU-vaikuttamisen tehostamista.
Adlercreutz toteaa, että EU:ssa tarvitaan lisää suomalaisia.
– Hallitus laatii tämän syksyn aikana linjaukset vaikuttamisen painopisteistä sekä tämän komission jäljellä olevan toimikauden ajaksi että tulevan komission ohjelmaa ajatellen. Lisäksi huolehdimme virkakunnan EU-osaamisesta ja edistämme suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin ja etenemistä toimielinten sisällä. Valmiuksiamme vaikuttaa ennakollisesti parannetaan myös lisäämällä kansallisten asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden (NEPT) määrää EU-toimielimissä.