– Mielestäni on vaarana, että monesti liioitellaan tätä Euroopan puolustusta vaihtoehtona. Jos Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdottaa, että tällainen Euroopan puolustus pitäisi rakentaa, niin monet Suomessa saattavat pitää sitä hyvänä vaihtoehtona. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin piti ajatusta hyvänä, sanoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Atlantti-seuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Atlantti-seuran Suomen turvallisuuspoliittinen valinta -paneeli järjestettiin Porin SuomiAreenalla.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi keväällä, että Euroopan unionille tulisi oma armeija.
– Toisaalta on ihmisiä, jotka suhtautuvat ajatukseen skeptisesti ja pitävät puheita ja aloitteita Euroopan puolustuksesta haitallisina. Ihmiset katsovat sen vähentävän kiinnostusta oman puolustuksen kehittämiseen tai haittaavan Naton puolustuksen rakentamista ja Suomen suhdetta Natoon.
Forsbergin mukaan puheilla eurooppalaisesta puolustuksesta halutaan luoda uskoa, että kyllä eurooppalaiset voisivat tehdä jotakin. Eurooppalaisilla mailla on resursseja eurokriisistä huolimatta. Euromaiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on noin puolet Yhdysvaltain puolustusbudjetista ja huomattavasti suurempi kuin Venäjällä.
Forsberg muistuttaa, että tällä hetkellä Euroopalla ei ole riittävää poliittista tahtoa laajassa eurooppalaisessa mielessä puolustuksen rakentamiseksi.
Eurokriisi vaikuttaa
Tuomas Forsbergin mukaan eurokriisi on vaikuttanut Euroopan puolustukseen kahdella tavalla
– Se on vienyt uskoa siltä, että Eurooppa voisi toimia myös sotilaallisesti vähintäänkin Euroopan lähialueella. Vähäinen rahamäärä ei kuitenkaan ole este eurooppalaisen puolustuksen eteenpäinviemiselle.
– Puolustuksen integraatiota viedään eteenpäin eri maiden välillä. Yhtenä esimerkkinä on Pohjoismaiden välinen yhteistyö, mutta myös Belgian, Saksan, Hollannin ja Ranskan välillä on yhteistyötä.
Forsberg muistuttaa, että EU ei ole kuitenkaan puolustusliitto.
– Sillä ei ole omia sotajoukkoja eikä yhteistä suunnittelua siitä, miten EU:ta puolustettaisiin.
Hän katsoo, että eurooppalaista puolustusta kehitetään nyt enemmän tällaisena verkostona kuin Brysselistä hierarkkisesti johdettuna.
Forsbergin mukaan Ukrainan kriisi on vienyt uskoa pois siitä, että Eurooppalainen puolustus voisi kehittyä nopealla aikataululla.
– Ukrainan kriisi on osoittanut sen, että Junckeria ja muutamaa muuta henkilöä lukuun ottamatta, eurooppalaisesta puolustuksesta ei ole paljoa puhuttu.
– Ei ole kuulunut mielipiteitä, että puolustukseen pitäisi satsata. Tämä johtuu siitä, että Natosta on tullut entistä tärkeämpi ja samalla on kehitetty yhteistyötä verkostonomaisesti eri maiden välillä.