OECD:n ja Euroopan komission tuoreen Health at a Glance: Europe 2016 –raportin mukaan EU-maissa yli puoli miljoonaa työikäistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpiin.
Taloudelliset kustannukset ovat arviolta 115 miljardia.
EU-maiden bruttokansantuotteesta keskimäärin 1,7 prosenttia kuluu väestön työkyvyttömyys- ja sairauspäiväkuluihin. Kuitenkin EU:n jäsenmaat käyttävät keskimäärin vain kolme prosenttia terveysmenobudjeteistaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
Suomessa terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuoden ennakkotietojen mukaan 9,6 prosenttia. Tämä on hiukan EU-maiden keskiarvoa (9,9 %) alempi.
Terveysmenot kasvoivat kuitenkin Suomessa vuosina 2009-2015 enemmän kuin EU-maissa, keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. EU-maissa terveysmenojen kasvu samana ajanjaksona oli 0,7 prosenttia vuodessa.
Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat EU-maissa voimakkaassa kasvussa. Väestöryhmien väliset erot tuloluokittain tarkasteltuna ovat pienemmät Suomessa kuin EU:ssa keskimäärin.
Suomalaiset kokevat muita EU-maita harvemmin ongelmia terveyspalveluiden saamisessa. Lääkärin vastaanotolle pääsyn ongelmista esimerkiksi kustannusten, välimatkan tai jonojen vuoksi raportoi 3,3 prosenttia suomalaisista, kun osuus oli 3,6 prosenttia koko EU:ssa.
Hammaslääkärin vastaanoton ongelmista raportoi 3,6 prosenttia suomalaisista, mutta 5,5 prosenttia kaikista EU-maissa asuvista.
Raportista kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.