Kemikaalien ja jätteiden pilaamat maa-alueet ovat nousseet Euroopassa merkittäväksi ympäristöongelmaksi. Ongelman ratkaisemiseksi on jo suunnattu yhä enemmän voimavaroja, toteaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoissuunnittelija Outi Pyy.
– Euroopassa on tämän hetkisen arvion mukaan 2,8 miljoonaa pilaantuneeksi epäiltyä tai pilaantuneeksi todettua maa-aluetta, Pyy kirjoittaa Syken blogissa.
Hänen mukaansa Kyproksella ja Slovakissa laajinta pilaantumista ovat aiheuttaneet kaivokset. Kroatiassa, Norjassa ja Itävallassa pilaantumisen syynä ovat lähinnä kunnalliset ja teollisuuskaatopaikat. Suomessa suurimmat yksittäiset pilaajaryhmät ovat polttoaineen jakeluasemat, kaatopaikat sekä metalli- ja metsäteollisuuslaitokset.
– EU:n alueella pilaantuneiden maiden tutkimiseen ja kunnostamiseen käytetään vuosittain noin 2,75 miljardia euroa. Koko ongelman hoitamiseen tarvitaan nykytiedon valossa arviolta yli 120 miljardia euroa, toisin sanoen yli kaksinkertainen summa verrattuna Suomen valtion ensi vuoden budjettiin.
Pyy korostaa jokaisen eurooppalaisen maksavan maaperän pilaantumiseen liittyvien ongelmien hoitamisesta 10 euroa vuodessa. Lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista. Suomessa pilaantuneiden maa-alueiden vuosikustannukset ovat keskimääräistä korkeammat: lähes 20 euroa jokaista suomalaista kohden.
– Kun pilaantuneiden maiden selvitykset etenevät, ongelma vain paisuu. Arviot maaperän pilaantumisen aiheuttamista ympäristö- ja terveysongelmista ovat kasvaneet 1980-luvun arvioista huomattavasti.
Uusia pilaantumisia paljastuu, kun alueita kartoitetaan ja tutkitaan systemaattisesti. Pyyn mukaan pilaantuneeksi epäiltyjen määrä on kaksinkertaistunut niin Euroopassa kuin Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja kasvaa edelleen.
– Ongelman paisuminen ei johdu Euroopan ympäristön tilan huonontumisesta. Kyse on ennen muuta siitä, että maaperän pilaantumisen vaikutukset tunnistetaan ja tunnustetaan.
– Alueiden systemaattinen kartoitus ja kestävien riskienhallintaratkaisujen kehittäminen alan toimijoiden yhteistyönä on todellisuudessa merkinnyt ongelmien vähentymistä. Suunta Euroopassa on tilastoista huolimatta parempaan suuntaan.
Pyyn mukaan ongelman taustalla ovat huonot käytännöt ja tietämättömyys. Maaperän haitalliset aineet ovat peräisin kemikaalien ja jätteiden huonosta käsittelystä.
– Päästöt ovat usein peräisin vuosien takaa: kemikaalivahingoista tai teollisuuden ajankohdalleen tavanomaisesta toiminnasta. Pilaantuminen on saattanut aiheutua myös muualta tuoduista täyttömaista tai jätteistä.