Euroopan unionin ja Britannian pakolais- ja turvapaikanhakijoiden määrä vakiintui vuonna 2025 yli vuosikymmenen kestävän kasvun jälkeen. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä oli 9,59 miljoonaa, käytännössä sama kuin edellisenä vuonna, jolloin määrä oli 9,58 miljoonaa.
Kyseessä on merkittävä muutos Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeisestä nopeasta kasvusta. Tämä seuraa toista peräkkäistä turvapaikkahakemusten määrän laskua, joka laski 770 000:een vuonna 2025, kun vuonna 2024 hakemuksia oli 1,01 miljoonaa ja vuonna 2023 1,1 miljoonaa, kertoo Rockwool-säätiön Berliinin muuttoliikkeen tutkimus- ja analyysikeskus (CReA) raportissaan.
– Euroopan pakolaisväestön nopean kasvun kausi näyttää päättyneen. Pakolaismäärät ovat edelleen historiallisen korkeita, mutta niitä muokkaavat voimat muuttuvat, sanoo Milanon yliopiston taloustieteen professori ja CReA:n varajohtaja Tommaso Frattini tiedotteessa.
RFBerlinin johtaja ja University College Londonin taloustieteen professori Christian Dustmannin mukaan erityisen silmiinpistävää on, että Euroopan pakolaisväestön yleinen vakaus kätkee alleen hyvin erilaisia kansallisia kokemuksia.
– Saksan lasku selittyy suurelta osin kansalaistamisella ja integraatiolla, kun taas Puolassa luvut ovat vakiintuneet maahantulovirtojen pysähtymisen vuoksi. Nämä esimerkit osoittavat, että pakolaismäärien muutoksia ei voida tulkita pelkästään saapuvien tai lähtevien muutoksiksi.
Vakaa kokonaisluku peittää alleen huomattavia eroja maiden välillä. Saksassa, Euroopan suurimmassa vastaanottajamaassa, pakolais- ja turvapaikanhakijoiden määrä laski 4,7 prosenttia, kun taas Italiassa se laski 17,9 prosenttia. Samaan aikaan Ranskassa, Espanjassa ja Britanniassa kasvu jatkui.
Raportti osoittaa, että pakolaismäärien väheneminen ei välttämättä tarkoita, että pakolaiset lähtevät Euroopasta. Saksassa lasku heijastaa suurelta osin alhaisempia maahantulovirtoja ja aiempien pakolaisryhmien, erityisesti syyrialaisten ja irakilaisten, muuttumista kansalaisiksi. Monet heistä ovat edelleen maassa, mutta heitä ei enää lasketa pakolaisiksi.
Euroopassa uusien turvapaikkahakemusten määrä laski viime vuonna lähes 18 prosenttia. Lasku oli jyrkin syyrialaisten keskuudessa, jotka jättivät yli 70 prosenttia vähemmän turvapaikkahakemuksia Bashar al-Assadin hallinnon romahduksen jälkeen vuoden 2024 lopulla.
Hakemusten määrä laski myös 15 prosenttia afgaaneilla, 46 prosenttia turkkilaisilla, 60 prosenttia kolumbialaisilla ja 15 prosenttia bangladeshilaisilla. Tärkeimmistä lähtömaista Venezuela on poikkeus, sillä Venezuelan kansalaisten hakemukset nousivat 24 prosenttia 91 000:een.
Yleisemmin ottaen pakolaisväestöön vaikuttavat yhä enemmän kansalaisuus, aseman muutokset, paluu ja hallinnolliset prosessit, kuin suuret uudet maahantulovirrat.
Säätiön mukaan tulevaisuutta ajatellen Ukrainan kehitys on ratkaisevan tärkeää. Ukrainalaiset muodostavat lähes puolet kaikista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista EU:ssa ja Britanniassa, joten laajamittaiset palautukset tai muutokset tilapäisen suojelun järjestelyihin voisivat merkittävästi vähentää Euroopan pakolaisväestöä.
Samaan aikaan vuonna 2026 voimaan tuleva EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus todennäköisesti vahvistaa rajamenettelyjä ja palautuksia. Suurin epävarmuus on kuitenkin edelleen geopoliittinen. Uusi suuri konflikti lähellä Eurooppaa voisi nopeasti kääntää nykyisen vakautumisen päinvastaiseksi.
Analyysi perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Eurostatin lukuihin.