Euroopan neuvosto harkitsee Venäjälle Ukrainan sodan takia asettamistaan pakotteista luopumista. Asiasta uutisoivan Financial Timesin mukaan taustalla on pelko siitä, että Venäjä saattaa jättää koko neuvoston.
Euroopan neuvosto poisti Venäjän äänioikeuden neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Neuvoa-antava ja aloitteita tekevä yleiskokous koostuu jäsenmaiden parlamenttien nimeämistä kansanedustajista. Yleiskokous muun muassa valvoo vaaleja ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista sekä nimittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit.
Venäjä on vaatinut äänioikeutensa palauttamista.
Mikäli Venäjä vetäytyisi neuvostosta, riistäisi se 140 miljoonalta venäläiseltä oikeuden esittää asioitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Peräti kolmannes tuomioistuimen tapauksista tulee Venäjältä.
– Olisi todella, todella paha juttu, jos Venäjä lähtisi… koska sopimus ja tuomioistuin ovat olleet niin tärkeitä Venäjän kansalaisille, Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjorn Jagland sanoo.
Hänestä Venäjän lähtö olisi Euroopalle iso askel taaksepäin.
Ukraina ja jotkut sen tukijat ovat puolestaan sitä mieltä, että Venäjän päästäminen takaisin neuvoston yleiskokouksiin ilman, että se suostuu myönnytyksiin Krimin niemimaan tai Itä-Ukrainan sodan suhteen, olisi Venäjän kiristykseen taipumista.
Venäjän oikeuksien palauttamisen varoitetaan voivan johtaa tilanteeseen, jossa pakotteita aletaan purkaa muuallakin – esimerkiksi EU-tasolla. Eräs ukrainalaisvirkamies kutsuu tilannetta ”ensimmäiseksi reiäksi muurissa”.
Jos Venäjän vaatimuksiin myönnytään, voi se joidenkin mukaan luoda myös vaarallisen ennakkotapauksen muillekin ihmisoikeusvelvollisuuksistaan lipsuville maille.
Thorbjorn Jagland kiistää huhut siitä, että Venäjän viranomaiset ovat uhanneen suoraan yksityiskeskusteluissa lähteä neuvostosta. Venäjä on kuitenkin päättänyt lopettaa vuotuisen 33 miljoonan euron maksunsa neuvoston budjettiin ja varoittanut saattavansa lakata noudattamasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä.
Pääsihteeri Jaglandin mukaan tällaisten ratkaisujen vaarana on, että Venäjä lentää ulos toisten valtioiden aloitteesta.
– Käsitykseni on, että näin voi tapahtua. Suuri kysymys on, haluammeko tällaista poliitista kehitystä.
– Kukaan ei halua viestittää, että hyväksymme Krimin anneksoinnin. Kyse ei ole tämän periaatteen vesittämisestä… mutta meidän on pidettävä mielessä oma mandaattimme. Meidän tehtävämme on suojella ihmisoikeuksia Venäjällä ja Krimillä – tai missä tahansa ihmiset tällä mantereella elävätkään.