Parlamentaarikoilla on ratkottavana parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan kannalta merkittävä sääntömuutos, joka liittyy jäsenmaiden parlamenttivaltuuskuntien oikeuksiin ja velvollisuuksiin parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Sääntömuutoksen taustalla on muun muassa järjestön tämänhetkinen tilanne, jossa Venäjä on Euroopan neuvoston suurimpia rahoittajia, mutta se ei ole maksanut jäsenmaksujaan helmikuun 2017 jälkeen.
Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen vastalauseena yleiskokouksen vuosien 2014 ja 2015 päätöksille, joilla rajoitettiin Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia Krimin miehityksen johdosta. Lisäksi Turkki ilmoitti luopuvansa suuren jäsenmaksajamaan statuksesta tämän vuoden alusta.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzeninan (sd.) mukaan järjestön taloudellinen tilanne on hankala, mutta sen suurin ongelma on se, että ihmisoikeudet ovat järjestön joidenkin jäsenmaiden osalta politisoituneet.
– Systemaattinen järjestön perusarvojen sivuuttaminen ja ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöön panematta jättäminen ovat jo kestämättömällä tasolla. Myös vaali- ja maamonitorointityö on hankaloitunut. Ei ole liioiteltua sanoa, että koko järjestön rooli ja tulevaisuus vaatii perusteellisen käsittelyn ja itse katson, että meidän, siis Suomen, täytyy tässä olla ratkaisuja aktiivisesti hakeva, Guzenina sanoo tiedotteessaan.
Suomen vuoro ottaa Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajuus on marraskuun lopussa.
– Monessakin mielessä nämä meidän isännöimät kuusi kuukautta osuvat erityiseen ajankohtaan. Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlapäivä on puheenjohtajuuskautemme iloisia asioita, mutta järjestön haasteet ovat tällä hetkellä niin moninaiset, että pessimistisimmät pohtivat jo, tuleeko järjestö näkemään 80-vuotisjuhlapäiväänsä. Ei ole liioiteltua sanoa, että Euroopan neuvosto on historiansa suurimmassa poliittisessa, taloudellisessa ja oikeudellisessa kriisissä, Guzenina toteaa.
Vilkasta yleiskokouskeskustelua on odotettavissa myös Venäjän Smolenskissa vuonna 2010 sattuneesta lentoturmasta, jossa Puolan presidentin valtuuskuntaa kuljettanut kone syöksyi maahan ja 96 ihmistä sai surmansa. Venäjä ei ole toimittanut lentokoneen hylkyä puolalaisviranomaisten tutkittavaksi.
Yleiskokousviikon muita aiheita ovat muun muassa ydinturvallisuus, radikalisoitumisen estäminen, alaikäisten palestiinalaisten kohtelu Israelin oikeuslaitoksessa, sateenkaariperheiden asema ja perheidenyhdistämiskäytännöt Euroopan neuvoston eri jäsenmaissa.
Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskunnasta yleiskokouksen syysistuntoon osallistuvat Maria Guzeninan lisäksi Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.), Anne Louhelainen (sin.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).