Suomi on pudonnut valtiollista holhousta kuvaavalla niin sanotulla Nanny State -indeksillä sijalle neljä. Indeksi luonnehtii, että se kuvaa ”Euroopan parhaat ja huonoimmat paikat syödä, juoda, polttaa sekä sähkötupakoida.”
Eniten kansalaisiaan holhoavia ja muun muassa alkoholia ja tupakkaa tiukasti säänteleviä ja verottavia maita ovat Turkki, Norja, Liettua, Suomi ja Unkari. Esimerkiksi Liettua on nostanut alkoholin ostamisen ikärajan 20 vuoteen ainoana EU-maana.
Aiempina vuosina Suomi on ollut tiiviimmin kärjen tuntumassa. Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tero Lundstedt huomauttaa blogikirjoituksessaan, että Suomen jääminen nyt pois kärkikolmikosta johtuu erittäin alkoholivastaisen Turkin mukaantulosta indeksiin.
Vähiten kansalaisiaan kurittava maa Euroopassa on Saksa. Sen jälkeen parhaiten vertailussa pärjäsivät Tšekki, Italia, Luxemburg ja Espanja.
Indeksi kertoo Suomesta sen, että tupakoinnin vähentämisessä tavoite on tehdä Suomesta paitsi ”tupakkavapaa myös nikotiinivapaa”. Alkoholiverotus on Suomessa Euroopan kolmanneksi kireintä, mutta lainsäädäntö ei ole yhtä tiukka kuin Liettuassa. Lisäksi indeksi mainitsee, että Norjassa ja Suomessa lakupiippuihin suhtaudutaan kuten tupakkatuotteisiin, eikä niitä saa laittaa lasten näkyville.
Indeksi tarkastelee valtio-ohjausta kolmella pääkategorialla, jotka ovat alkoholi, nikotiinituotteet sekä ruoka, josta tarkastelussa on muun muassa limsojen verotus. Kategorioita arvioidaan useilla eri kriteereillä, eli esimerkiksi kuinka korkealle tuotteen hinta on nostettu verotuksella tai monopolilla, miten tuotteen käyttäjiä on stigmatisoitu sekä miten valikoimaa, mainontaa ja saatavuutta rajoitetaan.
Nanny State -indeksin esipuheessa todetaan, että yleisesti Euroopassa ollaan menossa vähemmän liberaaliin suuntaan.
Esimerkiksi jo lähes puolet vertailun 30 maasta perii veroa sokerijuomista, kun näitä maita oli vuonna 2017 vain viisi.
Indeksi kyseenalaistaa ”syntiverojen” vaikutuksen. Euroopan maista koottu kuvaaja näyttää, ettei syntiverotuksen kireys korreloi elinikäodotteen kanssa, eikä myöskään tupakoinnin tiukempi rajoittaminen vähennä tupakoivien osuutta.
Sen sijaan valtion vauraudella ja väestön terveydellä on selkeä yhteys. Sen vuoksi taloudellisen kasvun tavoittelu voisi tuoda suurempia terveyshyötyjä kuin se, että rajoituksilla ja veroilla yritetään saada kansa käyttäytymään tietyllä tavalla, indeksi ehdottaa.
