Euroalueen valtionlainamarkkinoilla jakolinja raskaasti velkaantuneiden ja turvallisempina pidettyjen maiden välillä syvenee, kertoo Financial Times.
Iranin sota on nostanut inflaatiota ja korkokustannuksia, mikä on lisännyt sijoittajien huolta erityisesti heikommassa julkisen talouden asemassa olevista maista.
Rahastonhoitajien mukaan kehitys muistuttaa osin puolentoista vuosikymmenen takaista eurokriisiä, jolloin sijoittajat karttoivat velkaantuneita reunamaita ja hakeutuivat Saksan kaltaisiin ydinmaihin.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut: aiemmin ongelmallisina pidetyt Espanja ja Irlanti näyttäytyvät suhteellisesti vakaampina, kun taas Ranska ja Belgia ovat nousseet sijoittajien huolenaiheiksi.
Ranskan 10-vuotisen valtionlainan korko on noussut helmikuun lopussa alkaneen Iranin sodan jälkeen 1,6 prosenttiyksikköä ja ylitti hetkellisesti viisi prosenttia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. Belgian vastaava korko on noussut 1,2 prosenttiyksikköä 4,3 prosenttiin.
Molemmilla mailla on jo ennestään raskas velkataakka. Ranskan julkinen velka on lähellä 120 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Belgian lähes 110 prosenttia. Maiden hallitukset kamppailevat yli viiden prosentin budjettialijäämien kanssa. Ranskassa hallitus yrittää saada läpi 43 miljardin euron säästöjä ja veronkorotuksia sisältävän budjetin, kun taas Belgiassa budjettiriidat ovat ajaneet hallituskoalition vaikeuksiin.
Tilannetta pahentaa energian kallistuminen. Euroalueen kokonaisinflaatio kiihtyi lokakuussa neljään prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2023.
Yhdeksi EKP:n pääjohtajakandidaatiksi nimetty hollantilainen Klaas Knot vakuutti FT:lle, ettei keskuspankki epäröisi toimia uuden velkakriisin uhatessa.