Suomen talous kääntyy kasvuun muuta euroaluetta hitaammin, mutta ensi vuonna kasvun ennustetaan olevan hieman euroalueen kasvua nopeampaa, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteesta.
Kuluvana vuonna euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan noin prosentin, Suomen BKT:n kasvuksi ennakoidaan 0,7 prosenttia. Ensi vuonna euroalueen kasvun odotetaan nopeutuvan puoleentoista prosenttiin, kun Suomen BKT:n kasvuksi ennustetaan kaksi prosenttia.
Euroalueen kokonaistuotanto on kasvanut viime vuoden toisesta neljänneksestä lähtien. Suomen kokonaistuotannon taso pysyi viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen suunnilleen ennallaan, mutta edelliseen vuoteen verrattuna BKT supistui 1,4 prosenttia.
BKT:n laskuun myötävaikutti yksityinen kulutus, joka supistui hieman ennakoitua enemmän. Kulutusta jarrutti kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ja arvonlisäverokannan korottaminen, joka leikkasi ostovoimaa. Lisäksi palkkasumma kasvoi ennakoitua hitaammin.
Vaikka talous elpyy kuluvan vuoden aikana, koko vuoden kasvu viime vuodesta pysyy vaatimattomana. Viennin viime vuoden lopulla alkaneen kasvun ennakoidaan jatkuvan kuluvana vuonna. Tämä kohentaa ajan mittaan työllisyyttä. Yksityinen kulutus voimistuu hieman. Investoinnit supistuvat vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää, ja investointien arvioidaan piristyvän.
BKT:n kahden prosentin kasvu vuonna 2015 edellyttää sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa.
Vuonna 2016 kokonaistuotanto lisääntyy 1,9 prosenttia. Kasvua nopeuttavat tällöin alkavat uudet ydinvoimalainvestoinnit. Sitä jarruttavat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät menojen leikkaukset ja verojen korotukset.
Vienti kasvaa 3,7 prosenttia
Viennin määrän ennustetaan kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2014 ja 4–4,5 prosenttia vuosina 2015 ja 2016. Tämä vastaa suunnilleen markkinoiden kasvua. Maltillinen palkkaratkaisu parantaa lievästi hintakilpailukykyä.
Vuonna 2014 useiden toimialojen viennin ennustetaan kääntyvän kasvuun. Kone- ja laiteteollisuuden vienti kohenee, kun maailmalla investointitavaroiden kysyntä elpyy. Suomen vienti on kuitenkin globalisaation ja kysynnän rakennemuutoksen haasteiden edessä. Yritysten pitäisi kyetä kohentamaan tuotteidensa laatua, kehittämään uusia tuotteita ja parantamaan kustannuskilpailukykyään.
Yksityinen kulutus kasvussa
Yksityisen kulutuksen määrän ennustetaan kasva-van vain 0,4 prosenttia vuonna 2014. Vaatimaton kasvu aiheutuu heikosta työllisyyskehityksestä, reaaliansioiden pysymisestä paikoillaan ja kuluttajien yhä heikosta luottamuksesta.
Vuonna 2015 yksityinen kulutus kasvaa runsaan prosentin työllisyyden kohenemisen ja kuluttajien luottamuksen palautumisen myötä. Kotitalouksien reaalinen osto-voima kasvaa 0,6 prosenttia, vaikka palkansaajien reaaliansiot alenevat muun muassa julkisen talouden sopeuttamiseksi oletettujen kulutusverojen noston vuoksi.
Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu noin 1,5 prosenttiin työllisyyden kohenemisen ansiosta. Reaaliansiot pysyvät edellisvuotisella tasolla. Eläkeläisten kasvava määrä ja eläke-indeksin nousu inflaatioon reagoiden toimivat kulutusta vakauttavana tekijänä lähivuosina.
Yritysten investoinnit supistuvat heikon kysynnän vuoksi tänä vuonna, mutta kääntyvät ensi vuonna muutaman prosentin kasvuun, kun kysyntä elpyy.
Kun sekä viennin että yksityisen kulutuksen näkymät ovat vielä epävarmat, yritykset jarruttelevat jonkin aikaa investointejaan. Kiinteiden aineellisten investointien ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna 2,4 prosenttia. Ensi vuonna ne kasvavat 2 prosenttia.
Työttömyysaste kohoaa 8,4 prosenttiin
Vuonna 2014 työttömyysaste kohoaa 8,4 prosenttiin kuluvan vuoden heikon talouskasvun ja viime vuodelta tulevien viipeellisten vaikutusten vuoksi. Työttömyysasteen nousua jarruttaa lyhyellä aikavälillä se, että osa väestöstä on lopettanut aktiivisen työnhaun ja rekisteröityy siten työvoiman ulkopuolella oleviksi.
Vuonna 2015 työttömyysaste alenee 8,3 prosenttiin. Vuonna 2016 työttömyysaste on 8.1 prosenttia ja työllisyysaste vajaat 70,4 prosenttia
Kuluttajahinnat nousevat
Vuonna 2014 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,6 prosenttia. Korkojen lasku on jatkunut, ja kansainvälinen inflaatio on heikentynyt. Inflaatiota kiihdyttää noin puolella prosenttiyksiköllä vuoden alusta toteutettu hyödykeverojen nosto.
Ansiotaso kohoaa viime syksynä sovitun kaksivuotisen palkkaratkaisun myötä 13 prosenttia. EU:ssa käytettävä yhdenmukaistettu inflaatio, jossa asuntolainojen korot eivät ole mukana, nousee 2 prosenttia.
Vuonna 2015 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 1,9 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää oletettu kulutusverojen nosto ja maailmantalouden nousun vahvistuminen, joka voimistaa kansainvälistä inflaatiota. Vuonna 2016 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 2,1 prosenttia. Tällöin korkotason arvioidaan jo olevan nousussa, mikä kiihdyttää inflaatiota.