Euroalueella on olemassa nollan euron seteli. Kyse ei ole vitsistä eikä painovirheestä, vaan esineestä, joka noudattaa Euroopan keskuspankki EKP:n sääntöjä euron jäljentämisestä. Seteli on kuitenkin pelkkä matkamuisto, jolla ei ole laillista arvoa, eikä sillä voi maksaa.
Seteli painetaan samalle puhtaalle puuvillapaperille kuin aidot eurot, ja siinä on vesileima, hologrammi, mikrotekstiä ja vain ultraviolettivalossa näkyviä elementtejä.
Käytännössä ainoa ero aitoon seteliin on selvästi näkyvä ”0” sekä ”souvenir”-merkintä. Ilman niitä seteli muistuttaisi täysin tavallista viiden tai kymmenen euron seteliä.
Euron näköisten jäljennösten valmistus on tarkasti säädeltyä, jotta yleisöä ei johdeta harhaan. EKP:n jäljentämissääntöjen mukaan jäljennös on sallittu, kun sitä ei voi sekoittaa aitoon seteliin. Nollan euron seteli täyttää tämän ehdon selvällä ”0”- ja ”souvenir”-merkinnällään, vaikka se muuten muistuttaa aitoa euroa.
EKP ei paina seteleitä itse eikä myönnä niille erillisiä lupia, vaan valvoo, että jäljennökset eroavat aidoista euroista selvästi. Setelit painaa muun muassa ranskalainen Oberthur, yksi EKP:n hyväksymistä oikeiden eurojen painajista.
Idea nollan euron setelistä syntyi vuonna 2015 ranskalaisen yrittäjän Richard Faillen aloitteesta. Hän oli aiemmin valmistanut museoissa ja nähtävyyksissä myytyjä muistorahoja ja halusi laajentaa konseptin seteleihin matkailun edistämiseksi.
Arvoa keräilymarkkinoilla
Seteleitä ei myydä pankeissa eikä postissa, vaan pääasiassa museoiden ja nähtävyyksien matkamuistomyymälöissä sekä verkossa. Tavallisimmat maksavat noin 2–3 euroa automaateissa ja 4–8 euroa verkossa.
Harvinaisemmat painokset voivat kuitenkin nousta keräilymarkkinoilla huomattavasti korkeampiin hintoihin.
Suosion taustalla on aiheiden runsaus: seteleissä on kuvattu kaikkea Eiffel-tornista ja Colosseumista historiallisiin henkilöihin. Mitä pienempi painos ja mitä paremmassa kunnossa seteli on, sitä halutumpi se on keräilijöiden silmissä.
Nollaseteleitä on painettu Suomessa
Myös Suomessa on julkaistu omia nollaseteleitä. Ensimmäisen suomalaisen setelin tilasi vuonna 2017 Suomen Rautatiemuseo yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa.
Sittemmin oman setelinsä ovat saaneet monet tunnetut kohteet ja aiheet, kuten Suomenlinna, Korkeasaari, Temppeliaukion kirkko, Joulupukin pääposti ja Suomen kansallismuseon kohteet.
Lisäksi on julkaistu muun muassa Suomen presidentit -sarja, suomalaista luontoa esittelevä sarja sekä jalkapallomaajoukkue Huuhkajien ja jääkiekkomaajoukkue Leijonien omat setelit.
Suomalaisen nollasetelin tunnistaa sarjanumeron alkukirjaimesta, joka on Suomen osalta L, ja yksittäiselle kohteelle seteleitä on painettu jo yli 60 000 kappaletta.