Kansasta 51 prosenttia katsoo, että eurosta on nykyisessä taloustilanteessa Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Toista mieltä on 19 prosenttia. Euroa hyödyllisenä pitävien osuus on laskenut viime syksystä yhdeksän prosenttiyksikköä, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan muutos voi olla merkki siitä, että suomalaiset aavistavat euron haittapuolien jälleen korostuvan huonon taloussuhdanteen aikana.
– Finanssikriisin jälkeen euroalue ajautui ongelmiin samaan aikaan, kun oma taloutemme sai lisää iskuja ja vajosi pitkään kilpailukykykriisiin. Muiden euromaiden tukeminen ei ollut suomalaisille mieluista. Lisäksi on mahdollista, että suomalaiset tietävät työmarkkinamme sopeutuvan heikosti talouden suhdannemuutoksiin eurojäsenyyden oloissa, Haavisto arvioi.
Myös suomalaisten yleinen suhtautuminen euroon laski viime syksystä kolme prosenttiyksikköä. Nyt suomalaisista 55 prosenttia suhtautuu euroon myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti.
– On mahdollista, että suomalaisten suhtautumisessa EU-integraatioon on meneillään käänne, sillä koronakriisin aikana havaittiin myös notkahdus suomalaisten EU-myönteisyydessä, joka on viime vuosina ollut euromyönteisyyden tapaan suurta. Asenteiden muutos on kuitenkin hyvin hillittyä, sanoo Haavisto.
Voimakkain yksittäinen asennoitumista selittävä väestöllinen muuttuja on koulutustaso. Vähän koulutetut – korkeintaan ammattikoulun käyneet – ja heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät suhtautuvat euroon selvästi varautuneemmin kuin koulutetuimmat väestöryhmät
Tulokset perustuvat 2[nbsp]060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.