Asia käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin perjantaina erätoimittajapäivillä Viitasaarella julkaisemista ennakkotiedoista historian ensimmäisestä kattavasta eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta.
Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa.
Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia. Metsästäjistä mukana tutkimuksessa olivat pienriistan- ja hirvenmetsästäjät valtion mailla sekä kalastajista virkistyskalastajat.
Pohjoiseen jätetään eniten rahaa
Valtion alueiden metsästys ja kalastus tuovat rahaa alueille sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa.
Tieto perustuu Metsähallituksen keräämään ja Ruralia-instituutin käsittelemään ja analysoimaan aineistoon, jossa on yli 8 000 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaajat koostuivat lähinnä valtion alueiden pienriistan- ja hirvenmetsästäjistä sekä virkistyskalastajista.
Otos antaa vasta suuntaa eränkäynnin kokonaisvaikutukseen. Valtion alueilla nimittäin on lisäksi suuria eränkävijäryhmiä, joiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu: metsästysoikeuden vuokranneita seuroja (2 500 sopimusta), pyydyskalastajia, yleiskalastusoikeudella kalastavia ja Pohjois-Suomessa kuntalaisen oikeudella metsästäviä (55 000 henkilöä). Lisäksi suuri osa eränkäynnistä kohdistuu yksityismaille ja -vesille, joita tämä tutkimus ei koske.
Lupatuloista noin 30 prosenttia menee riistan ja kalojen hoitoon suoraan tai asiantuntijoiden suunnittelutyönä. Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion maille luparahoituksella, niihin ei tule valtion budjettirahaa.
Tutkimuksessa kysyttiin myös eränkäynnin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Ennakkotieto osoittaa, että eränkävijät kokevat harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Erityisesti korvien väli puhdistuu, sillä psyykkinen / henkinen hyvinvointi lisääntyy erityisesti. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25–44 -vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä.