”EU:n verohankkeet lisäävät epävarmuutta”

Digivero ja yhdistetty yhteisöveropohja siirtäisivät Keskuskauppakamarin mukaan yritysten verotusoikeutta suuriin EU-maihin.

Yritysverotuksen tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät Keskuskauppakamarin mukaan EU:ssa valmisteilla oleviin hankkeisiin. Mullistuksia on luvassa niin sanotun digiveron, digitaalisen kiinteän toimipaikan ja yritysten yhteisen yhteisöveropohjan muodossa.

Aiheita käsiteltiin Helsingin Pörssitalolla keskiviikkona järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell painottaa, että suomalaisyritysten alati kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ennakoitavuuden merkitys korostuu.
Hänen mukaansa viime vuosien verohankkeet OECD:ssä ja EU:ssa ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta, vaikka niillä on tavoiteltu myös yhtenäisyyden lisäämistä.

Komission ehdottama digitaalisten palveluiden vero olisi kolmen prosentin suuruinen välillinen vero, jota suuret yritykset maksaisivat tietyistä digipalveluista saamastaan liikevaihdosta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan komission ehdotus on ongelmallinen, sillä lähes kaikki liiketoiminta on jatkossa digitaalista ja verotusoikeus määräytyisi palvelujen käyttäjien mukaan.

– Toteutuessaan digivero siirtää yritysten verotusoikeutta yhä enemmän sellaisiin maihin, joissa kotimarkkinat ovat suuret, Kemell toteaa tiedotteessa.

Samansuuntainen vaikutus olisi hänen mukaansa myös yhteisellä yhdistetyllä yhteisöveropohjalla. Tällöin yritysten tulos laskettaisiin ja jaettaisiin valtioiden välillä yhteisten sääntöjen mukaisesti, kun tällä hetkellä valtiot soveltavat omia sääntöjään tuloksen laskemisessa.

Kemellin mukaan yhteisen veropohjan jakaminen komission luonnostelemalla tavalla eri valtioiden kesken johtaisi käytännössä siihen, että Suomen veropohja pienenisi ja suomalaisten yritysten verorasitus kasvaisi. Ehdotus on siten sekä Suomen valtion että suomalaisten yritysten kannalta epäedullinen.

– Ilman pakollisuutta ja verotulojen uusia jakosääntöjä valtioiden kesken yhteinen yhteisöveropohja voisi olla toimiva ratkaisu. Sen tavoitteena tulisi olla epävarmuuden vähentäminen, ei aggressiivisen verosuunnittelun kitkeminen. Viime vuosina on otettu käyttöön useita aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia ja lisää on vielä tulossa. Nyt on aika myös turvata yritysten toimintaedellytyksiä, Kemell huomauttaa.

Hän muistuttaa, että verotuksen ennakoitavuus EU:n ja kotimaan tasolla on yritysten näkökulmasta oleellista. Verotukseen ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus vaikeuttaa liiketoiminnan kehittämistä ja investointien suunnittelua.

Lisäksi ennakoitavuuden kannalta on hänen mielestään välttämätöntä, että kansainvälisten veroriitojen käsittelemiseksi on selkeät ratkaisumekanismit, jotka poistavat tehokkaasti kaksinkertaisen verotuksen.

Mainos