EU:n ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden asema kohentuu

Euroopan parlamentin keskiviikkona hyväksymien uusien säännösten mukaan unionin ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille on taattava jatkossa paremmat oikeudet ja työolot.

Säännöillä pyritään lopettamaan kausityöntekijöiden hyväksikäyttö ja estämään väliaikaisen oleskelun muuttuminen pysyväksi. Komission arvion mukaan EU:n ulkopuolelta saapuu vuosittain yli 100 000 kausityöntekijää.

Säännöt eivät vaikuta jäsenmaiden oikeuteen päättää maahan päästettävien unionin ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden lukumäärästä. Sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden on määritettävä kausityöntekijöiden oleskelun sallittu enimmäiskesto, joka voi olla yhteensä 5-9 kuukautta 12 kuukauden aikana. Kausityöntekijän oleskelun kestoa voidaan pidentää tai kausityöntekijä saa vaihtaa työnantajaa sallitun enimmäiskeston puitteissa.

Parlamentti hyväksyi uudet säännöt äänin 498 puolesta, 56 vastaan ja 68 tyhjää.

Kausityöntekijän on liitettävä maahanpääsyä koskevaan hakemukseensa työsopimus tai sitova työtarjous, josta käy ilmi muun muassa palkka ja tehtävät työtunnit. Hakemukseen on liitettävä myös todiste siitä, että kausityöntekijällä on asianmukainen majoitus.

Kausityöntekijöillä on jatkossa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun EU-maiden kansalaisten kanssa vähimmäistyöikää, palkkausta, irtisanomista, työaikaa, lomia sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien ehtojen osalta. Heillä on myös oikeus liittyä työntekijöiden ammattijärjestöön.

Niin ikään heillä on oikeuksia liittyen sosiaaliturvaan, eläkkeeseen, koulutukseen, työvoimatoimistojen neuvontapalveluihin sekä muihin julkisiin palveluihin, lukuun ottamatta julkisin varoin rahoitettua asumista.

Työnantajille, jotka eivät ole noudattaneet velvoitteitaan, määrätään seuraamuksia, jotka ovat ”tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia”. Myös alihankkijaa voidaan rangaista sääntöjen rikkomisesta. Sääntöjä rikkovia työnantajia voidaan lisäksi kieltää palkkaamasta kausityöntekijöitä.

Jäsenmaiden täytyy vielä virallisesti hyväksyä lakiehdotus. Tämän jälkeen jäsenvaltioilla on 2,5 vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Mainos