Euroopan ulkosuhteiden neuvosto (ECFR) varoittaa tuoreessa raportissaan, että EU:n nykyinen siviilivalmius ei riitä vastaamaan laajamittaisiin kriiseihin, kuten hybridioperaatioihin, sähkökatkoihin tai siviiliväestöön kohdistuviin kyberhyökkäyksiin.
Erityisesti Baltian maat ovat nousseet varoittaviksi esimerkeiksi siitä, kuinka heikko kansallinen ja unionitason varautuminen uhkaa koko EU:n toimintakykyä kriisin iskiessä.
Raportin mukaan EU:n yhteiset mekanismit – kuten rescEU-reservit tai unionin koordinoima kriisinhallinta – ovat edelleen hajanaisia, hitaita ja poliittisesti herkkiä.
– Kun uhka ei ole sotilaallinen vaan siviiliyhteiskuntaa lamauttava, vastuu jää usein kansalliselle tasolle. Tämä korostuu erityisesti niissä maissa, joilla ei ole omia resursseja tai kokemusta järjestelmällisestä varautumisesta, raportissa sanotaan.
ECFR:n analyysin mukaan tilanne muistuttaa vaarallisesti pandemiaa edeltänyttä hetkeä: varoituksia on esitetty, mutta päätöksiä ei ole tehty.
Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa olisi raportin mukaan suuri riski siitä, että ne joutuisivat kriisitilanteessa eristyksiin, jos siviiliyhteydet – kuten tietoliikenne, sähköverkot tai liikenneinfra – katkeaisivat.
Tätä riskiä lisää myös se, että moni jäsenvaltio ei ota siviilivalmiutta yhtä vakavasti kuin sotilaallista puolustusta.
ECFR:n tutkijat suosittelevat, että EU perustaisi uuden erillisen siviilikriisien varautumisrahaston ja loisi selkeät minimitasot kansallisille varmuusvarastoille ja toimintasuunnitelmille.
Raportti ehdottaa myös säännöllisiä simulaatioharjoituksia ja jäsenmaiden välistä avunantovelvoitetta siviilipuolella samaan tapaan kuin Naton 5. artikla toimii sotilaallisella puolella.
– Kriisinkestävyyttä ei voi rakentaa hetkessä, ja nykyinen geopoliittinen tilanne vaatii nopeita päätöksiä, raportti painottaa.