Ukraina olisi oikeutettu mahdollisen EU-jäsenyytensä seurauksena noin 186 miljardin euron arvoiseen tukeen seitsemän vuoden aikana.
Arvio pohjautuu Financial Times -lehden mukaan Euroopan unionin sisäisiin laskelmiin. Nykyisillä säännöillä Ukraina saisi yli 96 miljardia euroa CAP:n eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta.
Laskelmassa arvioitiin yhdeksän mahdollisen lisäjäsenen aiheuttamia muutoksia unionin rahoituskokonaisuudelle. Monet EU-johtajat ovat ilmaisseet tukensa Ukrainan tulevalle jäsenyydelle Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Ukrainan, Moldovan, Georgian ja kuuden Länsi-Balkanilla sijaitsevan valtion ottaminen mukaan unioniin maksaisi 256,8 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi noin viidesosan leikkausta nykyisten jäsenmaiden saamiin maataloustukiin, jos rahaa jaettaisiin vuosien 2021–2027 budjettisääntöjen mukaisesti.
Yhdeksän uuden valtion ottaminen EU:hun veisi todennäköisesti ainakin vuosikymmenen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi maksettava enemmän EU:lle, ja niiden saamat tukimäärät vähenisivät. Monet nykyisistä nettosaajista muuttuisivat nettomaksajiksi.
EU-budjetin arvioidaan kasvavan 21 prosenttia 1 470 miljardiin euroon, mikä vastaa 1,4 prosenttia 36 valtion bruttokansantuotteesta. Saksan, Ranskan ja Alankomaiden kaltaisten valtioiden maksut kasvaisivat huomattavasti nykyiseen verrattuna.
Eurooppa-neuvoston tiedottaja kieltäytyi Financial Timesin kommenttipyynnöstä vedoten siihen, että kyseessä on vuodettu sisäinen laskelma. EU-johtajat kokoontuvat perjantaina Espanjaan, jossa on määrä pohtia unionin mahdollista laajenemista tulevaisuudessa.
Eurasia Group -konsulttiyhtiön asiantuntija Mujtaba Rahman huomauttaa, ettei laajenemista voisi missään tapauksessa toteuttaa laskelman mukaisessa muodossa. Se edellyttäisi laajoja muutoksia EU-budjettiin.
– Tai niin, että koko Ukrainan kysymys ratkaistaisiin innovatiivisesti ja EU:n budjettirakenteiden ulkopuolella, Rahman pohtii.