EU saa syyttäjänviraston

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina EU:n syyttäjänviraston perustamisen.

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) tutkii jatkossa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät.

Tällä hetkellä vain kansalliset viranomaiset voivat tutkia EU-varoihin liittyviä väärinkäytöksiä, kuten rakennerahaston varojen väärinkäyttö tai rajat ylittävät ALV-petokset, ja asettaa syytteeseen petosten tekijät. Näiden viranomaisten toimivalta rajoittuu kuitenkin kansallisten rajojen sisäpuolelle.

Euroopan syyttäjänviraston perustamisen myötä siihen osallistuvat maat voivat vaihtaa tietoja sekä koordinoida poliisitutkintaa ja nopeutetaan toimia kuten omaisuuden jäädyttämistä ja takavarikointia. Syyttäjänvirasto tekee yhteistyötä EU:n oikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

– Euroopan syyttäjänviraston ansiosta kansallisten syyttäjien työ yhdenmukaistuu. Näin pystymme vastaamaan puutteelliseen koordinointiin EU-varojen väärinkäyttöä koskevissa kansallisissa tutkimuksissa. Toivottavasti tulevaisuudessa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa voidaan laajentaa koskemaan myös rajat ylittäviä rikoksia, kuten terrorismia ja ihmissalakuljetusta, parlamentin esittelijä Barbara Matera (EPP, Italia) sanoi.

Europarlamentti hyväksyi syyttäjänviraston perustamisen äänin 456 puolesta, 115 vastaan ja 60 tyhjää.

Parlamentin hyväksynnän jälkeen vaaditaan vielä, että neuvosto hyväksyy muodollisesti virastoa koskevan asetuksen. Euroopan syyttäjänviraston aloittaa toimintansa vuosien 2020 ja 2021 välillä.

Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan tehostamaan yhteistyötä 20 jäsenmaan kesken. Nämä jäsenmaat ovat Suomi, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Slovakia, Tshekki ja Viro. Muut jäsenmaat voivat liittyä Euroopan syyttäjänvirastoon koska tahansa.

Syyttäjänviraston keskustoimisto tulee Luxemburgiin. Virastoon tulee pääsyyttäjä ja syyttäjiä jokaisesta toimintaan osallistuvasta maasta johtamaan rikostutkintaa. Valtuutetut syyttäjät jäsenmaissa vastaavat päivittäisestä työstä maatasolla.

Mainos