Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) edustaa Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä tiistaina. Hän edustaa Suomea myös euroryhmässä, joka kokoontuu jo tänään.
Neuvoston on tarkoitus tehdä myönteinen päätös Bulgarian euron käyttöönotosta. EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki ovat todenneet Bulgarian täyttävän tarvittavat lähentymiskriteerit.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston on tarkoitus myös hyväksyä Euroopan komission kesäkuun alussa antamat maakohtaiset suositukset.
Suomi sai viisi suositusta, joissa kehotetaan muun muassa vahvistamaan puolustus- ja turvallisuusmenoja, varmistamaan elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokas toimeenpano ja vahvistamaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Suomi voi valtionvarainministeriön mukaan hyväksyä suositukset.
Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä Liettuan ja Itävallan suunnitelmat keskipitkän aikavälin suunnitelmista. Samoin tarkoitus on hyväksyä neuvoston suositukset kansallisista poikkeuslausekkeista, jossa komissio suosittelee neuvostolle poikkeuslausekkeen aktivointia Suomelle sekä 14 muulle jäsenvaltiolle.
EU:n finanssipoliittiset säännöt asettavat puitteet julkisen talouden hoidolle jäsenmaissa.
Euroryhmän on tarkoitus hyväksyä kokouksessaan julkilausuma finanssipolitiikan virityksestä vuodelle 2026. Muita asialistalla olevia asioita ovat muun muassa tilannekatsaus euron kansainväliseen rooliin, digitaalinen euro ja euroryhmän puheenjohtajan valinta.
Poikkeuslausekkeen aktivointia pyysi 16 jäsenmaata
Euroopan komissio suositteli huhtikuun lopussa, että EU:n neuvosto aktivoi Suomelle kansallisen poikkeuslausekkeen. Perusteena ovat kasvavat puolustusmenot. Näin ollen komissio ei ehdottanut liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä.
Suomi pyysi kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia 30. huhtikuuta yhdessä 15 muun jäsenmaan kanssa, koska hallitus on päättänyt nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Pyyntö koskee vuosia 2025–2028.
Jäsenmaat sitoutuvat EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen myös poikkeuslausekkeen voimassaolon aikana.
EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaa voi pyytää kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia poikkeuksellisten olojen perusteella. Kun lauseke on voimassa, jäsenmaa saa poiketa EU:n neuvoston hyväksymältä nettomenopolulta. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.
EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaan julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus olla käynnistämättä liiallisen alijäämän menettelyä, jos kansallinen poikkeuslauseke on aktivoitu kasvavien puolustusmenojen perusteella ja alijäämäviitearvon ylitys selittyy puolustusmenojen kasvulla.
Komission ennusteiden mukaan Suomen puolustusmenot nousevat tänä vuonna 2,1:een ja ensi vuonna 2,0 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun vuonna 2021 ne olivat 1,2 prosenttia.
Ilman puolustusmenojen kasvua Suomen alijäämä jäisi alle kolmeen prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Siten poikkeuslauseke antoi komissiolle mahdollisuuden olla ehdottamatta Suomea liiallisen alijäämän menettelyyn.
