Marraskuussa 23 Euroopan unionin jäsenvaltiota allekirjoittivat sopimuksen, jonka pohjalta pysyvän puolustusyhteistyön rakenteita aletaan luoda. Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen ja jäsenmaiden pitkään laskeneet puolustusbudjetit ovat sysänneet yhteistyötä eteenpäin, kertoo ulkoministeriö.
Sopimuksen tavoitteena on karsia päällekkäisyyksiä ja lisätä yhteisiä hankintoja. Samalla on haluttu osoittaa, että EU pystyy parantamaan kansalaistensa turvallisuutta. Myös ulkoministeri Timo Soini (sin.) innostui kehumaan päätöstä marraskuussa.
– Se mikä EU:ssa on hyvää, on tämä turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Se on se mitä suomalaiset EU:lta hakivat, Soini totesi.
Unionin ulkoministerit kokoontuvat maanantaina pohtimaan puolustusyhteistyön jatkoa. Kaikkiaan jäsenmaat ovat tehneet 50 ehdotusta puolustukseen liittyviksi hankkeiksi, joista noin 15 tulee etenemään.
Suomen on tarkoitus osallistua kolmeen yhteistyöhankkeeseen, joista yksi liittyy kyberturvallisuuteen. Liettuan vetämän projektin tavoitteena on kasata nopean toiminnan asiantuntijaryhmä, joka auttaisi kyberuhkien tunnistamisessa ja mahdollisissa kriisitilanteissa.
– Globaalit muutokset korostavat sitä, että EU voi olla tulevaisuudessa uskottava toimija vain, jos pystymme yhdessä varautumaan kansalaistemme turvallisuuden ylläpitämiseen. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Niitä on jatkettava, pääministeri Juha Sipilä kirjoitti blogissaan marraskuussa.
Suomi on myös mukana hankkeessa, jossa puretaan sotilaskaluston liikkumisen esteitä, kertoo Yle. Yhteisten harjoitusten yhteydessä on selvinnyt, miten paljon erilaiset säännökset ja lait haittaavat joukkojen siirtelyä eri EU-maiden välillä.
EU-komissio kehittää parhaillaan EU:n puolustusrahastoa, joka toimisi hankkeiden rahoittajana. Vuosittainen budjetti olisi vähintään miljardi eroa.
#EUkolumni: Pysyvä rakenteellinen yhteistyö antaa raamit #EU:n #puolustusyhteistyö'n kehittämiselle https://t.co/8jrBsPzPaG #turpo@@FinPermRepEU @DefenceFinland
— Eurooppatiedotus (@UM_ET) November 20, 2017