Kokoomuksen kansanedustaja, Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtajana toimiva Ville Kaunisto pitää todennäköisenä, ettei EU:n koronapaketissa päätetyille lainoille muodostu kovin suurta kysyntää muutamia EU-maita lukuun ottamatta.
– On myös varsin todennäköistä, että koko elpymisvälinettä ei olisi tarvittu, jos kriisi olisi iskenyt ensisijaisesti EU-maihin, jotka ovat hoitaneet talouksiaan vastuullisesti nousukauden aikana. Tulevina vuosina hyvä taloudenpito on välttämätöntä kaikissa EU-maissa. Myös Suomessa taloutta on hoidettava tarkasti, kun pyrimme ylittämään koronakriisin aiheuttamat haasteet ja palaamaan talouden kasvu-uralle, Kaunisto kirjoittaa järjestön blogissa.
Suomi saa tulevalla budjettikaudella EU:n budjettirahaa arviolta noin 11,1 miljardia euroa ja maksaa noin 16,7 miljardia euroa. Ville Kaunisto huomauttaa, että Suomen nettomaksuasema ei muutu ratkaisevasti, vaan jopa paranee hieman verrattuna esimerkiksi nuukaan nelikkoon.
– Välittömästi EU-maiden johtajien lyötyä kättä päälle sopimuksesta alkoi perinteisiin kuuluva kädenvääntö sopimuksen voittajista ja häviäjistä ympäri Eurooppaa. Suomessa media, poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat ruotivat kilvan tehtyä sopimusta ja analysoivat maamme menestystä neuvotteluissa, Kaunisto toteaa.
Kansanedustajan mukaan on ymmärrettävää ja tarpeellistakin pohtia sitä, miten hyvin tai huonosti Suomi pärjäsi neuvotteluissa suhteessa muihin EU-maihin. Hän kertoo tunnistavansa itsekin ne lukuisat ongelmat, jotka nyt tehtyyn ”kompromissien kompromissiin” sisältyy.
– Monet ovat kritisoineet Suomen kiistämättä epäselvältä näyttänyttä neuvottelulinjaa ja kummallista asemointia jonnekin Saksan ja nuivan nelikon välimaastoon. Perinteisesti Saksan tai Iso-Britannian linjoja myötäillyt Suomi oli uuden edessä, kun Iso-Britannia puuttui neuvottelupöydästä ja Saksa asemoi itsensä voimakkaasti Ranskan ja Etelä-Euroopan solidaarisuutta ja yhteistä velkaa kannattavien pöytään, Ville Kaunisto sanoo.
– Tällä hetkellä kaikille taitaa olla hieman epäselvää, mihin joukkoon Suomi lopulta asemoitui neuvotteluissa, ja erilaisia arvioita tihkuu neuvottelupöydissä käydyistä keskusteluista jopa Financial Timea myöten.
Askeleet otetaan perussopimuksia muuttamatta
Ville Kauniston mukaan kokouksesta voi vetää kolme johtopäätöstä: liittovaltiokehitystä vietiin eteenpäin kriisin keskellä, monivuotisen rahoituskehyksen modernisointi epäonnistui ja oikeusvaltiokehityksestä tehty kirjaus jäi toistaiseksi epäselväksi.
– Tämä ei ole ensimmäinen eikä todennäköisesti viimeinenkään kerta, kun EU-maiden johtajat seisovat kuilun reunalla ja yön viimeisinä tunteina pusertavat kasaan historiallisen kompromissin, jolla integraatiota syvennetään edelleen, Kaunisto sanoo.
– Ongelmalliseksi kehityksen tekee se, että nämä askeleet otetaan perussopimuksia muuttamatta – tulkitsemalla niitä luovasti uudelleen. Tämän ovat todenneet lukuisat asiantuntijat ympäri Euroopan ja myös oma perustuslakivaliokuntamme, joka antoi hyvin tiukan neuvottelumandaatin neuvotteluihin elpymisvälineestä.
Hänen mukaansa nykyinen tapa kehittää Euroopan unionia ei ole kestävällä pohjalla, koska siltä puuttuu EU-kansalaisten hyväksyntä.
– Mikäli tätä hyväksyntää ei löydy, muuttuu kehitys kyllä-ei-keskusteluksi, ja se on huonoin tie ongelmakohtien korjaamiseksi. EU-maiden päättäjät tietävät kokemuksesta, että perussopimusten muuttaminen, ratifiointi ja mahdolliset sitovat tai neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat kuluttava ja epävarma tie. Nyt integraatiota syvennetään kriisien kautta ja pakon edessä, eikä tie eteenpäin ole selkeä ja laajaa hyväksyntää nauttiva, Ville Kaunisto sanoo.
PJ, kansanedustaja @VilleKaunisto kirjoittaa tuoreessa blogissa #EUCO lopputuloksesta #EU-perspektiivistä:
📌#Liittovaltiokehitys otti askeleen eteenpäin
📌#MFF modernisaatio epäonnistui
📌#RuleOfLaw-kirjaus epäselvä🇫🇮🇪🇺 #EuroopanTulevaisuus
Lue lisää:https://t.co/cenJxQgcCr pic.twitter.com/46kNk7NhZW
— Eurooppalainen Suomi (@EMFinland) July 23, 2020