EU:n halutaan valitsevan puolensa – USA vai Kiina?

Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta USA:n vaalien tärkein kysymys liittyy kauppasuhteisiin.

Kiina on USA:n kauppapolitiikan polttopisteessä seuraavallakin vaalikaudella, oli presidenttinä sitten Donald Trump tai Joe Biden. Kiina-politiikka nostattaa jännitteitä myös EU:n ja USA:n välille, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU- ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen blogissaan.

– Odotettavissa on kasvavia jännitteitä myös Euroopan suuntaan. USA tulee vaalituloksesta riippumatta yhä vahvemmin odottamaan, että sen kauppakumppanit valitsevat puolensa: oletteko USA:n vai Kiinan puolella? Välimuotoja on vaikea löytää. Myöskään EU ei voi säilyttää nykyistä tasapainoilevaa linjaa. Transatlanttisten suhteiden ei odoteta merkittävästi paranevan, ellei EU nouse USA:n rinnalle selvemmin haastamaan Kiinaa, Turtiainen kirjoittaa.

Turtiainen korostaa, että suomalaisen elinkeinoelämän kannalta USA:n vaalien tärkein kysymys liittyy kauppasuhteisiin: miten USA hoitaa jatkossa Kiina-suhdettaan?

– Aihetta suureen optimismiin tai suunnanmuutokseen ei kuitenkaan ole, sillä sekä Donald Trump että Joe Biden puhuvat kovan Kiina-linjan ja Buy American -politiikan puolesta sekä haluavat houkutella kepillä ja porkkanalla yrityksiä investoimaan USA:han, Turtiainen kirjoittaa.

Turtiaisen mukaan ensimmäisen kauden loppua kohden Donald Trumpin kauppapolitiikan johtoajatukseksi on muodostunut niin sanottu irtikytkentä USA:n ja Kiinan välillä.

– Sillä tarkoitetaan maiden välisten taloudellisten riippuvuuksien purkamista, kauppasuhteiden etäännyttämistä ja kaupanesteiden asettamista. Käytännössä tämä on näkynyt esimerkiksi rajoituksina, jotka estävät kiinalaisyrityksiltä pääsyn USA:n markkinoille tai teknologiaan.

Trumpin ja Bidenin vaalikampanjan aikana molemmat ehdokkaat ovat kilvoitelleet siitä, kummalla on kovempi Kiina-linja.

– Toisin sanoen irtikytkennän voi olettaa jatkuvan kumman tahansa presidenttiehdokkaan johdolla. Kansallinen turvallisuus kytkeytyy vahvasti kauppapolitiikkaan, minkä takia irtikytkennän riskit koskevat erityisesti monia teknologiayrityksiä, Turtiainen toteaa.

Mainos