– Täytyy muistaa, että EU:n ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat todella monisäkeiset, pitkäaikaiset ja historialliset. Historian saatossa on aina näkynyt ryppyjä rakkaudessa, ja yleensä niistä on selvitty hyvin, Stubb sanoo Verkkouutisille.
Stubbin mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen väliset tasapainoiset suhteet johtavat juurensa yhteisestä arvopohjasta, joka perustuu demokratiaan ja vapauteen.
EU ja Yhdysvallat aloittavat maanantaina neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Neuvotteluja on varjostanut viimeaikainen vakoiluskandaali. Neuvotteluiden rinnalla yhteisessä työryhmässä selvitetään myös Yhdysvaltain harjoittamaa vakoilua.
– Jotkin ihmiset varmasti pyrkivät tavalla tai toisella käyttämään tätä vakoiluskandaalia keppihevosena vapaakauppaneuvotteluiden estämiseksi. Jotkin ihmiset pyrkivät myös käyttämään skandaalia Yhdysvaltoja vastaan.
Stubb muistuttaa, että tämänkaltainen vakoilu on tuomittavaa, mutta uskoo samalla, että tästäkin selkkauksesta selvitään.
– Neuvotteluja käydään tosissaan ja mielestäni tavoitteena pitää olla se, että ne saadaan pakettiin vuoden tai puolentoista sisällä ennen kuin Yhdysvalloissa alkaa presidentinvaalikampanjointi.
”Piristysruiske maailmantaloudelle”
Stubbin mukaan vapaakauppasopimuksen aikaansaaminen on erittäin tärkeää sekä Euroopalle että Suomelle.
– Ensinäkin nyt tarvitaan piristysruiske maailmantaloudelle. EU ja Yhdysvallat vastaavat yhdessä yli 50 prosentista maailmantalouden tuotannosta ja yli 30 prosentista maailman kaupankäynnistä.
Komission arvion mukaan vapaakauppasopimus kasvattaisi EU-alueen bruttokansantuotetta noin 0,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2027 mennessä. Samalla vienti EU:sta Yhdysvaltoihin kasvaisi noin 25 prosenttia, ja tuonti Yhdysvalloista EU-alueelle kasvaisi noin 36 prosenttia.
– Tämä on niin sanotusti win-win-tilanne, joka antaisi maailmantaloudelle hyvän sysäyksen.
Suomen lähtökohtana neuvotteluissa on Stubbin mukaan mahdollisimman laaja-alainen ja kattava vapaakauppasopimus. Neuvotteluissa pyritään välttämään eri talouden osa-alueiden jättämistä neuvotteluiden ulkopuolelle.
Suomella on Stubbin mukaan ”defensiivisia ja offensiivisia intressejä” muun muassa liha- ja siipikarjan sekä maidon tuotannossa.
– Suomi haluaa pitää huolen siitä, että amerikkalainen lihantuotanto ei valloita meidän markkinoitamme. Samalla erittäin iso osa juustoista, jotka viedään EU-alueelta Yhdysvaltoihin, tulee Suomesta. Tämä juustokiintiö on aikoinaan neuvoteltu EU-jäsenyysneuvotteluiden yhteydessä, ja meidän on pidettävä huoli, että se säilyy.
”Ranskalla tolkku kateissa”
Sopimusneuvottelut eivät ole koko talouden kattavia, sillä Ranskan vaatimuksesta audiovisuaalinen sektori jätettiin neuvotteluiden ulkopuolelle. Stubbin mukaan on aina olemassa vaara, että muitakin talouden osa-alueita jää neuvotteluiden ulkopuolelle.
– Tulkitsen asian kuitenkin niin, että audiovisuaalipalvelut eivät ole kategorisesti poissuljettuja ja ne voidaan tuoda takaisin neuvotteluihin yksimielisellä päätöksellä.
– Itse en ole koskaan ymmärtänyt tätä Ranskan pelkoa tässä kysymyksessä. Tämä on valitettavasti sellainen asia, jossa tolkku ei enää toimi. Tässä mennään enemmänkin tunnepohjalla.