EU valmistelee säädöspakettia, jonka avulla vakavasti riippuvaiset nettipelaajat voivat nykyistä paremmin rajoittaa omaa pelaamistaan. EU:n mukaan pelaajalla pitää olla mahdollisuus estää itseään pelaamasta. EU myös esittää, että jos pelaaja kieltää itseltään pelaamisen yhden pelifirman sivuilla, kielto ulottuu kaikkiin EU-alueen peleihin.
– Jokainen kuluttaja, joka on päättänyt estää oman pelaamisensa yhdellä pelioperaattorilla, voi estää automaattisesti oman pelaamisensa kaikilla muilla luvallisilla pelioperaattoreilla; EU-parlamentti toteaa.
EU-parlamentti hyväksynee ehdotuksen heinäkuussa.
Säädöspaketin laatimiseen osallistunut EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo, että peliriippuvuudelle pitää tehdä jotain.
– Tämä on oikeasti paha ongelma, hän sanoo.
Peliongelmaisia auttava Peluuri-järjestö vahvistaa Pietikäisen arvion. Puhelinneuvontaa jakavaan Peluurin soitettiin viime vuonna 2 975 kertaa, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Erityisen huolestuttavaa on vakavien ongelmien kasvu: kolmasosalla soittajista on itsemurha-ajatuksia tai heidän lapsensa kärsivät vanhempansa peliriippuvuudesta.
EU-parlamentin mielestä rahapelit eivät ole ”normaalia” liiketoimintaa, vaan niillä on erityisluonne. EU-mielipiteen takana ovat rahapelien haitat: riippuvuus, rahanpesu, aggressiivinen mainonta ja alaikäisten pelaaminen.
EU yrittää säädöksillään korjata kaikkia näitä haittoja. Avainasemassa on EU:n ajama ja koko EU:n alueelle ulottuva rekisteri, joka estää pelaajaa luomasta itselleen useita pelitilejä. Toinen keskeinen tekijä on tunnistautuminen, joka tarkoittaa, että pelaaja kirjautuu pankki- tai luottokorttitunnuksillaan pelifirman sivuille.
Pelaajan pitää myös määritellä itselleen päivittäinen yläraja, jonka hänen taloutensa kestää.
– Nalle Wahlroos voi pelata vaikka viidellä tonnilla, vaikka tuskin pelaa, mutta jollekin kymppi päivässä on liikaa, Pietikäinen sanoo.
EU-parlamentti ei aluksi halunnut, että ylärajasta tulee säädöksiin mitään mainintaa, mutta Pietikäinen runnoi asian läpi sisämarkkinavaliokunnassa.
Säädöspakettiin sisältyy yksi heikkous. EU on näet päättänyt, että kukin jäsenmaa saa päättää itse, miten se järjestää rahapelit. Näin ollen EU ei voi vaatia jäsenmaita noudattamaan EU-sääntöjä, vaan se voi vain antaa suosituksia.
Tästä syystä EU voi myöskään itse luoda EU:n laajuista pelaajarekisteriä, vaan sen on toivottava, että jäsenmaat yhdistävät omat rekisterinsä vapaaehtoisesti.
– En silti olisi liian pessimistinen, koska monissa jäsenmaissa peliriippuvuus koetaan ongelmaksi, Pietikäinen sanoo.
Kansallisessa päätösvallassa on kääntöpuolensakin. Sen turvin Suomi voi säilyttää rahapelimonopolinsa, joka tosin on jaettu kolmelle yritykselle: Veikkaukselle, Raha-automaattiyhdistykselle ja Fintotolle.
Monopolia vastustetaan kotimaassakin. Vastustajien mielestä yksityiset peliyritykset voivat tarjota samat edut kuin monopoliyrityksetkin, koska yksityiset maksavat veroja. Monopolin puolustajat muistuttavat, että yksityiset peliyritykset maksavat usein veronsa matalan verotuksen Maltalle, josta käsin iso osa EU:n pelifirmoista toimii.