Kuntaliiton selvityksen mukaan europarlamenttiin hakee yhteensä 269 ehdokasta, joista 92 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.
Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 73 kunnasta. Ehdokkaista 81 eli 30 prosenttia oli ehdokkaana myös tämän kevään eduskuntavaaleissa ja heistä 15 valituksi tulleita kansanedustajia. Ehdokkaista kymmenen on nykyisiä europarlamentaarikkoja ja 92 kunnanvaltuutettuja.
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 43 kuntaa. Lukumääräisesti selvästi eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 11. Turusta on ehdolla viisi ja Espoosta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Vaasasta kustakin neljä kunnanvaltuutettua.
EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 17 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kolme valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana.
– Eduskuntavaalien tapaan myös EU-vaalit houkuttelevat kunnanvaltuutettuja asettumaan ehdokkaiksi. Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä EU vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, huomauttaa Pekola-Sjöblom.
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat puoluetaustaltaan yleisimmin vihreitä ja perussuomalaisia, harvimmin sinisiä ja kokoomusta. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on puolet, kaikista ehdokkaista 39 prosenttia.