Ylipormestari, kokoomuksen entinen presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi kuvailee EU-johtajien sopimaa koronaelvytyspakettia täydelliseksi talouskatastrofiksi.
Paketissa Suomi saa 3,2 miljardia euroa ja maksaa 6,6 miljardia euroa.
– Elvytystähän tässä piti jakaa, mutta kun paketti Suomen kannalta vie tuon nettovaikutuksen verran, niin jostakin se pitää ottaa. Otetaanko omista resursseista eli siirretään niitä vaikkapa Italiaan. Ja ellei ole mistä ottaa, täytyy lainata, Raimo Ilaskivi kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hänen mukaansa velkavastuiden kasvu tarkoittaa käytännössä Suomen toimintamahdollisuuksien kaventamista, jolloin elvytyksen sijasta jarrutetaan.
– Ja kaiken lisäksi jäsenmaksumme seuraavana kautena ovat 5,9 miljardia, pois kotoisesta kysynnästä sekin. Jo tästä pitäisi selvitä, ettei elvytyspaketti Suomea elvytä. Kun se vie resurssejamme, se kuristaa. Se päinvastoin vaikeuttaa Suomen elpymistä, jotta etelän maille voitaisiin jakaa kahmalokaupalla elvytysrahaa.
Jos kyse olisi kaikkia jäsenmaita koskevasta elvytyksestä, jaettaisiin kokonaissumma kaikille bruttona. Tällöin keneltäkään ei otettaisi, vaan kaikki jäsenmaat saisivat rahaa.
– Sitähän jo rahoitusrakennekin edellyttää. Italia ja Kreikka ja Espanja saisivat hivenen vähemmän, mutta nettomaksajiksi nyt tulevat, Suomi niiden mukana, joko jäisivät ilman tai sitten suhteellisuus- ja solidaarisuusperiaatteen mukaan saisivat oman osuutensa ilman mitään vähennyseriä. Ne kuuluvat jäsenmaksuihin, ei elvytykseen, Raimo Ilaskivi toteaa.
– Elvytyspaketti on siten rakennettu täysin väärin, se on todellinen katastrofi. Se elvyttää taloutensa huonosti hoitaneita, mutta kiristää hyvin hoitaneitten, muun muassa Suomen elpymistä. Ja tällaisen paketinko me nyt olemme hyväksymässä? Sokaistuivatko silmämme, kun neuvottelijamme kertoivat saaneensa muutaman sata miljoonaa sinne ja toiset tänne, Ilaskivi kysyy.
Hän ihmettelee, miksei EU:n neuvottelupöydissä oteta lähtökohdaksi eroja eri jäsenmaiden omaehtoisen taloudenpidon välillä. Pohjoisten maiden kokonaisveroaste vuosina 1995–2019 on ollut 53 prosenttia, mutta Välimeren maiden vain 42 prosenttia.
– Jos etelässä olisi hoidettu taloutta pohjoiseen tapaan, omilla resursseilla, elvytyspaketin suuruuden tarve olisi ratkaisevasti pienempi ja sen jakoedellytykset hyväksyttävämpiä kuin mitä nyt on asianlaita, Raimo Ilaskivi sanoo.