EU-parlamentti käytti hyväkseen EU:n perussopimuksen epämääräistä sanamuotoa ja onnistui kaappaamaan itselleen vallan EU-komission puheenjohtajan nimityksessä – jos ei kokonaan niin ainakin puoliksi.
– EU-parlamentti teki ovelan operaation. EU-päämiehet kävelivät kuin unissaan kärkiehdokasmalliin, sanoo politiikan tutkija Sophia Russack Nykypäivän haastattelussa.
Russack työskentelee Centre for European Studies -tutkimuslaitoksessa Brysselissä ja hän on keskittynyt EU-instituutioiden väliseen vallanjakoon.
Aikaisemmin EU-komission puheenjohtajan valitsivat EU-päämiehet kokouksessaan. Vuonna 2014 käytettiin ensimmäistä kertaa niin sanottua kärkiehdokasmallia. Siinä poliittiset ryhmät asettavat etukäteen ehdokkaansa, ja EU-vaaleissa eniten paikkoja saaneen ryhmän ehdokas valitaan komission johtoon.
EU-parlamentti ajoi kärkiehdokasmallia väittämällä, että se on demokraattisin keino valita komission puheenjohtaja. Kansalaiset saisivat nähdä, kuka on ehdolla ja äänestäisivät sen mukaan.
EU-maiden päämiesten oli vaikea väittää vastaan EU-parlamentille.
– On helpompaa puhua demokratian puolesta kuin sitä vastaan, Russack sanoo.
EU-komission puheenjohtaja valitaan ensi kesänä. EU-päämiesten huippukokous valitsee ehdokkaansa tehtävään todennäköisesti kärkiehdokasmallin mukaan, ja EU-parlamentti hyväksyy tai hylkää ehdotuksen.
Lue koko juttu Verkkouutisten plus-liitteestä. Kirjautuminen on maksuton.