Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on lopuillaan. Vuoro siirtyy Kroatialle tammikuussa.
Suomi asetti kunnianhimoiset tavoitteet, toteaa Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansaedustaja Jouni Ovaska (kesk.).
– Halusimme vahvistaa oikeusvaltiokehitystä sekä olla kärkijoukossa ilmastotoimien osalta. Samalla korostimme kilpailukykyä ja turvallisuutta, Ovaska kirjoittaa artikkelissaan.
– Tiesimme jo aloittaessamme, ettei aika tule olemaan helppo. Unioni on ollut murroksessa ei vain brexitin vaan myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan sekä WTO:n toimimattomuuden takia. Samaan aikaan komissio vaihtui eikä uutta lainsäädäntötyötä käytännössä ole tullut.
Tavoitteiden osalta Suomi on kuitenkin ollut Ovaskan mukaan uranuurtaja.
– Kroatian on seurattava jalanjälkeämme. Vaikka Puola ei vielä ollut valmis hyväksymään ilmastotavoitteita, olemme tiellä kohti EU:n hiilineutraaliutta vuonna 2050. Samoin oikeusvaltioajattelullemme olemme saaneet laajan tuen. Jäsenvaltiot ovat viimeistään nyt heränneet.
– Nyt kun Suomi siirtyy ns. rivijäseneksi, on syytä jatkaa samalla kunnianhimoisella otteella.
Ovaskan mukaan EU ei ole valmis projekti, päinvastoin.
– Maanosan vakaus sekä talouden ja turvallisuuden kehittäminen vaativat vahvaa unionia. Tarvitsemme mukaan myös uusia jäseniä. Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut on saatava käyntiin. Ranskan sisäpolitiikka ei saa määrittää unionimme tulevaisuutta.
Ovaska korostaa, että unionia haastaa suurvaltapolitiikka.
– Siinä voimme menestyä ainoastaan olemalla vahva sekä sisäisesti että ulkoisesti.