EU-maiden johdolta virallinen lähtölaukaus brittien EU-erolle

Huippukokouksen asialistalla on yksi ainoa aihe: Brexit.

EU-maiden valtionjohto kokoontui lauantaina Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen ensimmäistä kertaa ilman Britanniaa. Valtionjohto hyväksyi kokouksessaan Britannian EU-eroneuvotteluiden suuntaviivat ja periaatteet, joita EU noudattaa neuvotteluissa. Suomea huippukokouksessa edusti pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Kokoustunnelmaa voi kuvata kahdella sanalla: yhtenäisyys ja ripeys.

– Olen yllättynyt, kuinka vahva jäsenmaiden yhteenkuuluvaisuuden tunne on. Siitä huolimatta, että Britannian merkitys esimerkiksi jäsenmaiden talouteen vaihtelee paljon, kommentoi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen juuri ennen huippukokouksen alkua kiirehtiessään EPP-johtajien tapaamiseen.

Suuntaviivoista vallitsikin jo ennen kokouksen alkua poikkeuksellisesti täysin yksimielisyys jäsenmaiden välillä. Kokouksen tärkein merkitys onkin lähettää Britannialle selkeä viesti: EU-mailla on yhteinen tahtotila ja eroneuvottelut halutaan hoitaa järjestelmällisesti ja nopeasti pois päiväjärjestyksestä.

EU-virasto Briteistä Suomeen?

Kysymys Britanniassa sijaitsevien EU-virastojen kohtalosta aiheutti vilkasta keskustelua kokouspöydässä. EU-eron takia Britannian maaperällä sijaitseville EU:n lääke- ja pankkivirastoille on löydettävä pikaisesti uusi sijoituspaikka.

Poimintoja videosisällöistämme

Ottajia löytyy. Verkkouutisten haastatteleman EU-virkamiehen mukaan kaikkiaan 14 jäsenmaata on lähettänyt yhteensä 26 anomusta, joissa tavoitellaan toista tai kumpaakin virastoa. Kisassa on mukana myös Suomi, joka tavoittelee lääkevirastoa. Eikä ihme, jäsenmaat haistavat rahan. Virasto tuo mukanaan paitsi euroja, myös arvovaltaa ja työpaikkoja. Lisäksi EU-virasto hyödyttää paikallista elinkeinoelämää.

Esimerkiksi EU:n lääkevirastossa vierailevat asiantuntijat täyttävät joka vuorokausi keskimäärin 350 hotellihuonetta. Kotimainen hotelli- ja ravintola-ala vuolisi kultaa, muista talousvaikutuksista puhumattakaan.

Mutta toisen EU-viraston saaminen Suomeen on ulkomaalaisen EU-virkamiehen mukaan vaikeaa. Suomella on jo yksi, Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto. Lisäksi se on kokoluokassaan isoimmasta päästä. Suomi on myös parhaillaan perustamassa hybridiuhkien torjuntaa varten EU:n osaamiskeskusta.

Lauantain huippukokouksessa vasta keskusteltiin virastoasiasta. Aikataulusta ja uuden sijoituspaikan valintakriteereistä päättäminen on kesäkuun huippukokouksen asialistalla.

Virastojen uudelleensijoittamisessa olisi edettävä nopeasti, jotta niiden toiminnan jatkuvuus turvataan vuoden 2019 maaliskuussa koittavan Britannian EU-eron jälkeen. Päätös vaatii kuitenkin poliittisen yksimielisyyden 27:n jäsenmaan kesken. Kokeneen EU-diplomaatin mukaan ”Historia on osoittanut, että sellaisen saavuttaminen vie vuosikausia”.

HELI SATULI

Mainos