– Suomessa yleissitovuutta käytetään tällä hetkellä väärin kilpailun rajoittamiseen. Järjestäytyneet työnantajat voivat rajoittaa paikallisen sopimisen koskemaan vain järjestäytyneille yrityksille. Se mahdollistaa kartellimaisen toiminnan työnantajärjestöjen jäsenille, kirjoittaa Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen blogissaan.
Liberan kantelussa EU:n komissiolle käytetään esimerkkinä Teknologiateollisuus ry:n tapaa käyttää yleissitovuutta kilpailun rajoittamiseen.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48 paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1[nbsp]600 yrityksessä.
– Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet, Kiesiläinen kirjoittaa.
– Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet, hän jatkaa.
EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteisiin kuuluu, että EU-maiden yritykset saavat valita maat, missä toimivat ja saavat lisäksi valita toiminnan laajuuden niissä maissa.
– Nyt jos esimerkiksi saksalainen yritys on kiinnostunut perustamaan Suomeen viiden hengen teknologiateollisuuden alalla toimivan tytäryhtiön, se joutuu saman kartellinomaisen syrjinnän kohteeksi kuin suomalaiset pienyritykset, Kiesiläinen toteaa.
– Koska Suomen valtio on lainsäädännöllään mahdollistanut kuvatun kilpailun rajoittamisen, tarvitaan komissiota puuttumaan tilanteeseen. Tämän vuoksi Libera jätti EU-komissiolle osoitetun kantelun Suomen yleissitovuudesta ja keskiviikkona EU-komissio ilmoitti ottaneensa sen käsittelyyn, Kiesiläinen kertoo.