Euroopan talous elpyy jo viidettä vuotta. Elpymistä on nyt nähtävissä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Suuntauksen odotetaan jatkuvan pitkälti vakaana tänä ja seuraavana vuonna.
Euroopan komissio ennustaa Suomeen maltillista 1,3 prosentin kasvua tänä vuonna ja 1,7 prosentin kasvua ensi vuonna, mikä on hieman alle euroalueen keskiarvon. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna prosentin, mutta muut ennustelaitokset ovat olleet optimistisempia.
Komissio uskoo yksityinen kulutuksen ja yksityisten investointien toimivan edelleen kasvun vetureina ja viennin lisääntyvän asteittain.
Kilpailukykysopimuksen oletetaan parantavan Suomen kustannuskilpailukykyä vuodesta 2017 eteenpäin ja lisäävän vientiä ja parantavan työllisyyttä. Sopimus jäädyttää palkat vuonna 2017, kasvattaa pysyväisluonteisesti vuosittaista työaikaa ja siirtää suuremman osan sosiaaliturvamaksuista työntekijöiden kannettavaksi.
Suomen julkisen sektorin alijäämä kasvaa hieman tänä vuonna, mutta supistuu jälleen vuonna 2018.
Suomen julkisen sektorin velkasuhteen (prosentteina BKT:stä) ennakoidaan kasvavan sekä vuonna 2017 että vuonna 2018.
Vuonna 2016 Suomen talouskasvu nopeutui 1,4 prosenttiin edellisen vuoden 0,3 prosentista, pääosin lisääntyneen yksityisen kulutuksen ja vahvasti kasvaneiden yksityisten investointien ansiosta.
Rakenteellisia uudistuksia toteuttaneiden maiden tulokset parempia
Euroopan komissio arvioi tänään julkistetussa kevään talousennusteessa, että euroalueen BKT:n kasvu on 1,7 prosenttia vuonna 2017 ja 1,8 prosenttia vuonna 2018. Talven talousennusteessa vastaavat luvut olivat 1,6 ja 1,8 prosenttia, eli kevään ennusteen luvut ovat lähestulkoon samat kuin talvella.
Koko EU:n BKT:n kasvun odotetaan säilyvän vakaana 1,9 prosentissa molempina vuosina, kun talven talousennusteessa vastaava luku oli 1,8 prosenttia.
Tänään julkaistun talousennusteen mukaan kasvu voimistuu ja työttömyys jatkaa laskuaan EU:ssa.
– Jäsenvaltioiden tilanteet poikkeavat kuitenkin toisistaan hyvin paljon. Tulokset ovat parempia niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toteuttaneet perusteellisia rakenneuudistuksia, totesi eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.
Hänen mukaansa tasapainon palauttamiseksi tarvitaan määrätietoisia uudistuksia kaikkialla Euroopassa. Näihin kuuluvat muun muassa tavara- ja palvelumarkkinoiden avaaminen sekä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen.