EU-maiden päämiehet pohtivat perjantaina huippukokouksessaan, miten he suhtautuvat valtioiden velan kasvattamiseen. Osa maista halusi lisätä niin sanottuja uusia joustoja EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, mutta päätöksen mukaan vanhat säännöt jäävät voimaan.
Päätös edellytti sanamuotojen pitkällistä pohdintaa ja kielellistä saivartelua.
Neuvottelujen aluksi osa jäsenmaista ehdotti, että vakaus- ja kasvusopimus sopimus joustaisi runsaasti ja vaativat sanamuotoa ”maximum use” (eli joustojen mahdollisimman suurta käyttöä). Runsaat joustot tarkoittaisivat, että jäsenmaat voisivat kasvattaa velkaansa enemmän kuin nykysopimus sallii.
Vastakkaisen näkemyksen mukaan joustojen pitää olla järkeviä, mikä kirjattaisiin termeillä ”good use”. Suomi kannatti erityisen järkeviä joustoja, eli mahdollisimman tiukkaa talouskuria, ja toivoi muotoa ”best use”. Sanamuotoa laadittiin perjantain aamuyöhön saakka, ja lopulta ”best use” voitti.
Perjantaina päämiehet pohtivat vielä, miten he kehottavat jäsenmaita käyttämän näitä ”best use” -luokan joustoja. Päämiehet harkitsivat kahta sanaa: ”could” (voivat) ja ”should” (pitäisi). He päätyivät lopulta kehottavaa ”should”-muotoon.
– Päädyimme tasapainoiseen ratkaisuun, jossa vakaus- ja kasvusopimuksesta ei voida lähteä joustamaan, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok.) huippukokouksen jälkeen.
Vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetaan rajoja valtioiden velkaantumiselle. Valtion velka ei saa ylittää 60:ä prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä velkaa saa ottaa vuosittain enemmän kuin 3 prosenttia valtion budjetista
Käytännössä rajoja on rikottu lukuisissa EU-maissa. Viime vuosina EU on kuitenkin kiristänyt valvontaa ja vaatinut jäsenmaita noudattamaan sopimusta.
Etelä-Euroopan maat vaativat huippukokouksen alla ”joustoja” sopimukseen. Samaa vaativat EU-parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän mepit.
”Joustojen” käyttäminen tarkoittaa, että sopimusta ei muuteta, mutta sitä tulkitaan väljemmin kuin ennen. Valtioilla olisi väljien tulkintojen turvin mahdollisuus velkaantua enemmän kuin sopimuksessa vaaditaan.
Stubbin mukaan päämiehet linjasivat, että valtiot voivat velkaantua sopimuksen ehtojen puitteissa. He eivät kuitenkaan linjanneet, mitä nämä sopimuksen ehdot ovat.
Linjauksen tekevät myöhemmin EU-komission virkamiehet ja viime kädessä yksittäiset komissaarit tai komission puheenjohtaja. Komissiolle on näet annettu tehtäväksi tulkita, kuinka tiukka tai väljä kasvu- ja vakaussopimus on. Komissio käyttää EU-päämiesten laatimaa paperia vain ohjenuoranaan.
Tulkintaa alkaa pohtia heinäkuussa EU:n talouskomissaariksi nouseva Jyrki Katainen.