Eurooppa-neuvoston aiheina ovat koronapandemia, talouden elpyminen, muuttoliike, Turkki, Venäjä ja Valko-Venäjä.
Suomi katsoo, että koronarokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, jotta EU voi omien kansalaistensa rokottamisen lisäksi vastata sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. Suomi tukee rajoitusten purkamista koordinoidusti sekä EU:n avaamista turvalliselle matkailulle, kun epidemiatilanne sen sallii.
EU-ministerivaliokunta on linjannut elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä kantoja jo aiemmin. Suomen kanta on, että EU:n talouspolitiikan rakenteisiin ei pitäisi tehdä pysyviä muutoksia vastauksena akuuttiin kriisiin.
Niin ikään Suomi edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla ja edistävät yritysten reilua kilpailua tukkimalla verovälttelyn mahdollisuuksia.
Suomi näkee, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Tasaveroiset ja kestävät kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Hallituksen linjausten mukaan paineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita on tärkeää tukea. EU:n yhteisten järjestelmien osalta on työskenneltävä pysyvän ratkaisun löytämiseksi.
Suomen mielestä EU:n Turkki-politiikan on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Turkin aiempaa rakentavampi kanssakäyminen on tervetullutta. Jos Turkki palaa vastakkainasettelua ja epävakautta vahvistavaan toimintaansa, EU:n on vastattava yhtenäisesti ja vahvasti.
EU:n Venäjä-politiikassa Suomi korostaa yhtenäisyyttä ja tasapainoista toimeenpanoa viiden ohjaavan periaatteen pohjalta.
– Pakotteita tulee jatkaa ja tarpeen mukaan laajentaa, kunnes niiden asettamiseen johtaneet syyt poistuvat. Myös vuoropuhelu ja yhteistyö Venäjän kanssa EU:n intresseissä olevissa asioissa, kuten ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, on tärkeää.
Valko-Venäjälle asetettavien pakotteiden laajentamista Suomi tukee asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat.
Eurohuippukokouksessa pankkiunioni
Eurohuippukokouksen on määrä keskustella euroalueen taloudellisista haasteista koronapandemian jälkeen sekä tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta.
Suomi katsoo, että EU:n talouspolitiikan rakenteisiin ei pitäisi tehdä pysyviä muutoksia vastauksena akuuttiin kriisiin. Yhteistyötä suhdannepolitiikan paremmaksi hallitsemiseksi finanssipolitiikassa voidaan lisätä myös jäsenvaltioiden keskinäisellä, erikseen sovittavalla samansuuntaisella toiminnalla.
Suomen peruslähtökohta pankkiunionin loppuunsaattamisessa perustuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuuntoimeenpanoon, jotta veronmaksajien kustannusten minimointi pankkikriiseissä olisi mahdollista.
Suomen kannan mukaan yhteinen talletussuoja voi oikein toteutettuna tuottaa lisäarvoa rahoitusvakauden näkökulmasta.
– Jotta yhteisessä talletussuojassa voidaan edetä, on rakennettava tiekartta, jossa sovitaan riskejä vähentävistä toimista, palautetaan jo sovitun kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuus ja uudistetaan pankkisääntelyä valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi.
Yhteisen talletussuojan toteuttamisen edellytyksiin voidaan ottaa Suomen mukaan kantaa vasta sen jälkeen, kun kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön uudelleentarkastelusta ja pankkisääntelyn uudistamisesta valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi on sovittu.
Pääomamarkkinaunioniin liittyen keskustelu jatkuu EU-tasolla erityisesti maksukyvyttömyyslainsäädännön, verotuksen ja yhtiöoikeuden lisäharmonisointitarpeista.
Suomi on valmis tutkimaan, miten EU-tason toimilla voitaisiin edistää syvemmän pääomamarkkinaunionin toteutumista. Suomi katsoo, että maksukyvyttömyyslainsäädännön lisäharmonisoimiselle ei ole juuri nyt välitöntä tarvetta.