EU-johtajat kiirehtivät koronatodistuksen käyttöä

EU-huippukokouksessa keskusteltiin myös ilmastonmuutoksesta.
Euroopan unionin lippu liehumassa salossa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Euroopan unionin lippu liehumassa salossa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Brysselissä tiistaina 25. toukokuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto kehotti toisena kokouspäivänään jäsenmaita ottamaan nopeasti käyttöön EU:n koronatodistuksen.

– EU-johtajat olivat tyytyväisiä siitä, että rokotusvauhti on kiihtynyt ja digitaalisen koronatodistuksen käyttö on alkamassa EU:ssa. Eurooppa-neuvosto kiirehti kaikkia jäsenmaita ottamaan digitaalisen todistuksen käyttöön kesän aikana, valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.

Suomen kansallinen koronatodistus tulee käyttöön huomisesta alkaen, ja se tulee olemaan yhteensopiva EU:n järjestelmän kanssa.

– Digitaalinen todistus helpottaa terveysturvallista rajojen yli liikkumista. Samaan aikaan on tärkeää, että jäsenmailla on edelleen mahdollisuus ylläpitää rajoituksia, jos terveysturvallisuustilanne niin vaatii. Uusien virusvarianttien suhteen on oltava tarkkana, ja muuttuviin tilanteisiin täytyy reagoida päättäväisesti, totesi pääministeri Sanna Marin (sd.).

Eurooppa-neuvosto huomautti myös, että pandemian vaikutuksia voidaan hillitä vain kattavilla maailmanlaajuisilla toimilla ja kehotti tehostamaan toimia, joilla varmistetaan koronarokotteiden tasapuolinen saatavuus maailmassa. EU on suurin koronarokotteiden viejä maailmassa.

Ilmastopolitiikka

Ilmastopolitiikan osalta Eurooppa-neuvosto antoi joulukuussa sovitun mukaisesti komissiolle tarkentavia ohjeita siitä, millaisia esityksiä komission tulisi valmistella 2030 ilmastolainsäädännöksi.

– Suomelle on tärkeää, että EU saavuttaa asettamansa tiukat päästötavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Suomelle on tärkeää myös, että kaikki EU-maat osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla.

Eurooppa-neuvosto päätyi vahvistamaan joulukuussa antamansa päätelmät sekä pyytämään komissiolta pikaisesti lainsäädäntöehdotuksia, jotka perustuvat huolellisiin vaikutusarvioihin.

– Komissiolla on nyt tärkeä tehtävä antaa tasapainoiset lainsäädäntöehdotukset, joiden avulla saavutamme yhteisillä toimilla EU:n uuden 2030 tavoitteen. Kustannustehokkuus tulee olla ehdotuksissa mukana nykyistä paremmin ja kaikkien jäsenmaiden tulee olla mahdollista päästä ajoissa ilmastoneutraalisuustavoitteen vaatimalle päästövähennyspolulle, Marin sanoi.

Mainos