Tiistaina julkaistu Eurobarometri Itävalta, Suomi ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa kertoo näissä kolmessa maassa asuvien käsityksiä Euroopan unionista ja jäsenyyden vaikutuksista 20 vuotta liittymisen jälkeen.
Kyselyn mukaan kriittisimpiä Suomessa tutkimukseen osallistuneet olivat taloustilanteen osalta. Kaikkiaan 65 prosenttia suomalaisista piti EU-jäsenyyden vaikutuksia talouteen kielteisinä.
Vastaajia pyydettiin sanomaan kaksi sanaa, jotka heille ensimmäisenä tulevat mieleen, kun he ajattelevat Eurooppaa.
Suomalaisille ja itävaltalaisille ensimmäiset sanat olivat EU ja euro. Muita vahvoja mielleyhtymiä olivat yhtenäisyys, maanosa, kulttuuri, matkustaminen ja vapaus. Ruotsalaisten mielleyhtymissä esiin nousivat EU ja loma.
Eurooppalainen identiteetti on vahva kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa. Selvä enemmistö (87 %) tunsi itsensä eurooppalaiseksi. Suomessa luku on 85 prosenttia.
Noin kolme neljäsosaa (74 %) vastaajista oli sitä mieltä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Suomessa luku oli tätäkin korkeampi, 87 prosenttia.
Vastaajista 9 prosenttia ilmoitti tunteidensa EU:ta kohtaan olevan erittäin myönteisiä ja 53 prosenttia melko myönteisiä. Suomen osalta vastaavat luvut ovat 9 prosenttia ja 58 prosenttia.
Vastaajilta kysyttiin mielipidettä EU-jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiiviydestä. Kaikista vastaajista 41 prosenttia piti yhteistyötä sopivan tiiviinä, 36 prosenttia sanoi, että sen pitäisi olla tiiviimpää ja 23 prosenttia mielestä sen pitäisi olla vähemmän tiivistä.
Kolmen maan vastaajista itävaltalaiset ovat vahvimmin tiiviimmän yhteistyön kannalla (49 %).
Työllisyys on tärkeintä
Vastaajilta kysyttiin näkemyksiä uuden Euroopan komission prioriteeteista. Kaikissa kolmessa maassa puolet vastaajista piti työllisyyttä tärkeimpänä asiana, johon Euroopan komission pitäisi keskittyä.
Suomalaisista vastaajista 63 prosenttia piti työllisyyttä tärkeimpänä. Myös talouskasvua pidettiin Suomalaisten vastaajien keskuudessa tärkeänä (44 %).
Suomalaisilta vastaajilta kysyttiin, onko Suomella heidän mielestään sananvaltaa EU-päätöksenteossa. Vain kolmasosa (34 %) vastasi myöntävästi ja vain 4 prosenttia näistä oli väittämästä täysin samaa mieltä. Kaksi kolmasosaa (66 %) oli väittämästä eri mieltä, ja useampi kuin joka kymmenes (15 %) oli täysin eri mieltä.
Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasivat TNS Political & Socialin verkostot Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimus toteutettiin nettipaneelina 24.11.-3.12.2014. Tuloksia ei voida pitää täysin koko väestöä edustavina, koska tutkimukseen osallistui vain nettiä käyttäviä henkilöitä. Vastaajia oli noin tuhat jokaisesta kolmesta maasta.