Lääkkeenä on ehdotus Euroopan energiavarmuusstrategiasta. Sen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat ulkoisten energiatoimitusten monipuolistaminen, energiainfrastruktuurin parantaminen, EU:n energian sisämarkkinoiden toteuttaminen ja energiansäästö.
Strategiassa korostetaan myös tarvetta koordinoida kansallisia energiapäätöksiä ja tähdennetään olevan tärkeää puhua yhdellä äänellä ulkoisten kumppaneiden kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Ensi talvea silmällä pitäen komissio ehdottaa kokonaisvaltaisia riskinarviointeja eli stressitestejä. Ne on määrä tehdä alueellisella tai EU:n tasolla simuloimalla tilanne, jossa kaasuntoimitus häiriintyy.
Niissä kokeillaan, miten energiajärjestelmä kykenee selviytymään toimitusvarmuusriskeistä, ja laaditaan tämän pohjalta valmiussuunnitelmat ja varmistusmekanismit.
Varmistusmekanismeja ovat esimerkiksi kaasuvarastojen lisääminen, kaasun kysynnän vähentäminen vaihtamalla muiden polttoaineiden käyttöön erityisesti lämmityksessä ja hätäinfrastruktuurin kehittäminen esimerkiksi hyödyntämällä täysimittaisesti vastakkaisvirtauskapasiteettia ja yhdistämällä osa nykyisistä energian valmiusvarastoista.
Pidemmällä aikavälillä komissio ehdottaa energian sisämarkkinoiden toteuttamista ja puuttuvien infrastruktuuriyhteyksien rakentamista.
– Näin voidaan reagoida nopeasti mahdollisiin toimituskatkoksiin ohjaamalla energiavirtoja EU:ssa sinne, missä niitä tarvitaan, EU:n komissio toteaa.
Komissio haluaa myös monipuolisemman valikoiman energiantoimittajia ja toimitusreittejä. Viime vuonna 39 prosenttia EU:hun tuodusta kaasusta oli peräisin Venäjältä, 33 prosenttia Norjasta ja 22 prosenttia Pohjois-Afrikasta.
EU sanoo pitävänsä yllä suhteita ”luotettaviin kumppaneihin”, mutta myös luomaan yhteyksiä uusiin kumppanimaihin.
Niin ikää EU:ssa halutaan lisätä omaa energiantuotantoa. Tähän sisältyvät uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttöönotto ja fossiilisten polttoaineiden kestävä tuotanto.
EU:n johtajat keskustelevat komission ehdotuksista 26.–27. kesäkuuta kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa.