Moldova valitsi marraskuussa uudeksi presidentikseen Igor Dodonin, joka lupasi parantaa Moldovan suhteita Venäjään. Eurooppalaista yhdentymistä kannattaneen opposition ehdokas oli Maia Sandu.
Näissä vaaleissa ei kuitenkaan tutkija Ryhor Nizhnikaun mukaan ollut kyse ehdokkaista tai heidän geopoliittisista näkemyksistään, vaan äänestyksestä oligarkki Vlad Plahotniucia ja hänen valtamonopoliaan vastaan.
Plahotniucin omaisuuden arvon lasketaan olevan noin kolmannes Moldovan bruttokansantuotteesta. Epävirallisten verkostojensa ansiosta hän Nizhnikaun mukaan kontrolloi käytännössä parlamentin enemmistöä.
– Pääministerinä toimii Plahotniucin liikekumppani, demokraattipuolueen Pavel Filip, ja parlamentissa puhetta johtaa Plahotniucin sukulaismies Adrian Candu. Myös oikeuslaitos ja lainvalvonta ovat Plahotniucin käsissä. Järjestelmä perustuu laajamittaiselle korruptiolle ja laittomuuksille, Nizhnikau kirjoittaa FIIA Commentissa.
Plahotniucin poliittinen nousu alkoi Nizhnikaun mukaan osana EU:n tukemaa koalitiota, joka on hallinnut Moldovaa vuodesta 2009. Kuluvan vuoden alussa hän selviytyi voittajana koalition sisäisestä valtataistelusta, kun kilpaileva oligarkki, entinen pääministeri Vlad Filat joutui vankilaan.
Vaikka presidentinvaalien pääehdokkaat muodollisesti vastustivat Plahotniucin valtaa, ei Dodonin valinta muuta Nizhnikaun mukaan mitään. Presidentin valtaoikeudet ovat hyvin rajalliset, hän toimii osana nykyjärjestelmää ja hänellä on tiettävästi läheiset yhteydet Plahotniuciin.
Lisäksi oppositiolta puuttuu hyviä ideoita, eivätkä moldovalaiset enää usko muutokseen. EU-yhdentymisen kannatus on laskenut Moldovassa vuoden 2009 jälkeen 70 prosentista 40 prosenttiin.
Euroopan unioni ei voi tehdä tilanteen muuttamiseksi juuri mitään. Moldova on riippuvainen EU:n ja Yhdysvaltain tuesta, mutta lännen geopoliittinen laskelmointi on Nizhnikaun mukaan aiemmin ajanut järjenkäytön ohi.
– Länsi on yrittänyt estää Venäjän-mielisen hallituksen valtaannousun, koska sitä on pidetty epäedullisena vaihtoehtona. Näin tekemällä länsi on kuitenkin tukenut Moldovan valtaapitävää eliittiä, joka väittää olevansa Eurooppa-mielinen mutta ryöstää valtion varoja häpeilemättä, Nizhnikau toteaa.
Toiseksi länsi ei myöskään ole ehdollistanut tukeaan tarpeeksi uudistusten edistämiseksi.
– Varmaa on se, että nykyinen järjestelmä säilyy niin kauan, kunnes länsi ymmärtää, että Moldovan eliitit ovat maan tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä vahingollisia kuin Venäjä, Nizhnikau arvioi.
Nizhnikau toimii tutkijana Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa.