Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että valmisteilla olevaa EU:n pidemmän aikavälin budjettia tehdään komission näkökulmasta katsottuna periaatteella, jossa puolet Brexitin aiheuttamasta vajeesta katettaneen säästöillä ja toinen puoli pitäisi rahoittaa jäsenmaiden kautta.
Britannian ero EU:sta aiheuttaa laskennallisesti noin 12 miljardin euron aukon EU:n budjettiin.
– Tällä hetkellä ajatuksena on, että puolet ”gapistä” katettaisiin säästöillä, Katainen sanoo Verkkouutisille.
EU:n seitsenvuotisen budjetin käsittely on alkanut. Brexit tuo valmisteluun vaikeutensa, kun iso jäsenmaa vie jäsenmaksutuloja mukanaan. Kotimaisessa keskustelussa etenkin hallituspuolue siniset ovat olleet tiukkana, ettei vähenevää tuloa voi paikata muiden jäsenmaksujen korotuksilla.
Katainen muistuttaa, että vaikka tulot vähenevät, samalla esimerkiksi turvallisuuteen on laitettava lisää rahaa. EU vastaa terrorismin tuomiin haasteisiin, tehostaa rajavalvontaa ja kehittää yhteistä puolustusta. Kaikkeen tähän näyttää EU-jäsenmaissa olevan halukkuutta ja siten siihen tarvitaan myös rahaa.
– EU-maiden puolustusta on tarkoitus parantaa kymmenen miljardin euron panostuksella seitsemän vuoden aikana, Katainen ynnää.
Merkel-Macron tuo odotuksia
Kataisen mukaan budjetin teossa pitää erityisesti miettiä kohteita, jotka tuovat lisäarvoa suhteessa jäsenmaiden omiin budjetteihin. Tässä suhteessa turvallisuus on asia, joka ylittää rajat. Myöskään tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta ei olla Kataisen mukaan ainakaan leikkaamassa. Kataisen mielestä esimerkiksi Erasmus-vaihtoa voisi laajentaa koskemaan yhä enemmän myös opettajia ja ammattitutkintoa suorittavia.
– Brexit antaa myös mahdollisuuden – esimerkiksi pohtia sitä, miten EU-varoja käytetään, Katainen huomauttaa.
Katainen haluaisi myös, että osa jäsenmaille menevistä EU-rahoista voisi olla ehdollista. Hän viittaa Keski-Euroopan maissa esiintyvään perusoikeuksien vavisuttamiseen. Esimerkiksi Puolan kanssa käydään koko ajan vääntöä, miten on mahdollista, että oikeuslaitosta politisoidaan.
– Tämä on Brexitiäkin vakavampi asia, sillä perusoikeuksien suhteen ei voi tehdä kompromisseja, Katainen sanoo.
Saksan ja Ranskan yhteistyöltä Katainen odottaa kohtuullisen paljon. Saksa sai pitkän väännön jälkeen Angela Merkelin kolmannen hallituksen, jossa mukana ovat integraatioon periaatteessa myönteisesti suhtautuvat puolueet. Emmanuel Macron puolestaan halusi heti virkakautensa alussa paaluttaa EU-politiikkaa. Euroopassa uskotaan, että saksalaisranskalainen parivaljakko tuo pöytään pian nipun EU-linjauksia.
– Uskon, että Merkel-Macron saa aikaan paljon, se on hyvä. Tavoitteellisuus EU-asioissa tarkoittaa sitä, että jäsenmaat sitoutuvat unioniin, Katainen arvioi.