Juha Korhonen tutki väitöstyössään magneettikuvauksen pohjalta suunniteltua sädehoitoa. Työ osoittaa, että magneettikuvausta voidaan hyödyntää entistä laajemmin sädehoidon suunnittelun apuvälineenä. Uusi tekniikka tarkentaa ja tehostaa potilaiden sädehoitoa.
Korhonen keskittyi tutkimuksessaan eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä.
Magneettikuvauksen käyttämistä sädehoidon apuvälineenä kehitetään vauhdilla Suomessa, ja sen käyttö yleistyy sairaaloissa. Tekniikka on jo käytössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Syöpäkeskuksessa.
Väitöstutkimuksessa kehitetty uusi tekniikka auttaa määrittämään sädehoidon kohdealueen aiempaa tarkemmin. Aiemmin potilaan hoito on suunniteltu sekä TT- eli viipalekuvauksen että magneettikuvan avulla, koska magneettikuvaa ei ole voitu käyttää suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa.
Hoidon suunnittelu on vaatinut näiden kahden kuvan yhdistämistä, mutta uuden tekniikan myötä TT-kuvaus voidaan jättää pois.
– Magneettikuvien erinomainen pehmytkudosten erotuskyky auttaa kohdealueen määrityksessä esimerkiksi eturauhassyövässä. Magneettikuvan käyttäminen koko sädehoidon suunnitteluprosessissa parantaa kohdealueen määrittelyn tarkkuutta entisestään, kun kahden kuvan välistä kohdennusta ei enää tarvita. Tekniikan avulla pienennämme potilaan terveiden kudosten säteilykuormaa. Säästämme myös sairaalan resursseja, kun aiemmin TT-kuvaukseen käytetty hoitajien työaika ja koneaika jäävät muuhun käyttöön, Korhonen toteaa väitöstiedotteessaan.
Tutkimuksen pohjalta HYKS Syöpäkeskuksessa kehitetään magneettikuvauspohjaisen sädehoidon metodeja. Uudelle tekniikalle on kysyntää, koska magneettikuvauksen käyttö sädehoidon suunnittelussa lisääntyy.
– Markkinoille on tulossa sädehoitolaite, johon on yhdistetty magneettikuvaus. Laitteen kehitystyötä tehdään Suomessa, Korhonen kertoo.
DI Juha Korhosen väitöskirja Magneettikuvauspohjainen sädehoito tarkastetaan torstaina 30. huhtikuussa Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa.