Tilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten osuus työpaikoista on kasvussa, ja pk-yritysten kasvu on työpaikoilla mitattuna nopeampaa kuin suurissa yrityksissä.
– Tämä on suurelta osin harhaa. Lisäksi pk-yritysten laajamittainen tukeminen on tehotonta ja pitkän aikavälin talouskasvun kannalta vahingollista, kirjoittavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Mika Maliranta ja tutkija Paolo Fornaro Helsingin Sanomissa.
Heidän mukaansa pk-yritysten vaikutus työpaikkojen luontiin on ollut akateemisen tutkimuksen kohteena pitkään.
– On havaittu, että pk-yrityksiin ei synny tavallista enempää työpaikkoja, kun otetaan huomioon myös yrityksen iän vaikutus. Sen sijaan nuoret yritykset ovat tärkeitä työpaikkojen luojia. Koon ja kasvun välinen yksinkertainen korrelaatio johtaa harhapäätelmään, Maliranta ja Fornaro kirjoittavat.
Heidän mukaansa pinnallinen analyysi voi helposti viedä väärään johtopäätökseen siitä, millaista politiikkaa pitäisi harjoittaa.
– Tukea tarjotaan pk-yrityksille, vaikka huomio pitäisi kiinnittää nuorten yritysten toiminnan edellytyksiin.
Vain pieni osa pk-yrityksistä on nuoria.
Itsenäisten nuorten yritysten merkitys työllisyydelle suuri
Vuonna 2015 tehdyssä Eurostatin tutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa pk-yritysten arvonlisästä (noin 45 prosenttia) ja työllisyydestä (noin 40 prosenttia) tulee sellaisista pk-yrityksistä, jotka ovat osa suurempaa konsernia. Kuitenkin tilastoissa ja tutkimuksissa kaikki pk-yritykset lasketaan yleensä samaan joukkoon riippumatta siitä, ovatko ne itsenäisiä vai osa konsernia.
– Voi näyttää siltä, että jokin pieni tytäryhtiö on lisännyt työpaikkoja, vaikka päätös olisi syntynyt suuren konsernin emoyhtiössä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan huomio on syytä tarkentaa itsenäisiin nuoriin pk-yrityksiin.
– Niiden merkitys Suomen työllisyyden kehitykselle on suuri.
Tutkimusten mukaan pienten yritysten merkitys työpaikkojen synnyssä korostuu erityisesti laskusuhdanteiden aikana.
– Toisaalta pitkällä aikavälillä kaikkein kipeimmin tarvitaan tuottavia uusia työpaikkoja – sellaisia, joissa työllä syntyy paljon arvonlisäystä. Niistä tulee pitkän aikavälin reaalitulojen kasvu. Sen alkujuuressa on itsenäisiä nuoria pk-yrityksiä.
Malirannan ja Fornaron mukaan Suomen talouden tulevaisuuden toivoja on kätkeytynyt nuorten itsenäisten pk-yritysten joukkoon, mutta virkamiehet eivät osaa poimia niitä esiin.
– Markkinat tekevät työn tehokkaammin, jos toimintaympäristö on kunnossa.
Heidän mukaansa tarvitaan julkisen sektorin panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja teknologian kehitystyöhön. Lisäksi tarvitaan kilpailupolitiikkaa, jotta parhaat yritykset seuloutuvat esiin ja pääsevät kunnolliseen kasvuun.